Risto Teräslinna

(s. 1938)

Helsingissä syntynyt, mutta suurimman osan elämästään Lahdessa asunut taidemaalari (akryyli- ja öljymaalaukset sivellintekniikalla).

Teräslinna vietti lapsuutensa Lahdessa VR:n varikkoalueella hänen isänsä työskennellessä ylikonduktöörinä. Maalaamisen hän aloitti jo silloin haaveenaan taidemaalarin ura.
Myöhemmin hän kuitenkin valmistui kondiittoriksi, mutta hänen sisällään syttynyt kipinä maalaamiseen ei kuitenkaan jättänyt häntä rauhaan.
Teräslinna kuvaakin itseään "maalariksi sydänjuuria myöten". 
"Kesti 30 vuotta ennen kuin pääsin tavoitteeseeni, löysin itseni, taiteeni ja tyylini."

"Puoliverinen" impressionisti

Risto Teräslinna tunnetaan kotikaupungissaan omaperäisestä, persoonallisesta tyylistään ja Lahden vanhojen rakennusten kuvaamisesta.
Hän kuvaa itseään "puoliveriseksi impressionistiksi". Puoliveriseksi siksi, että tunnettujen rakennusten ikuistajana hän ei voi unohtaa myöskään yksityiskohtia.
Toisaalta muistoihin perustuvissa maisemakuvissaan hän painottaa tunnelmaa yksityiskohtia enemmän. "Työni ovat pieniä tarinoita. Ne ovat syntyneet muistoista, jotka ovat jääneet mieleeni elämään."

Symbolistiset teokset

Risto Teräslinna kertoo, että hänen suuri idolinsa on aina ollut Marc Chagall. Tämä joutui kehittämään aivan omanlaisensa tyylin, millä hän pystyi kuvaamaan suurta ikäväänsä ja kaipuutaan pienessä venäläisessä kyläyhteisössä viettämäänsä lapsuuttaan kohtaan. Risto Teräslinnan symboliikka lähtee myös todellisuuspohjalta, johon sitten heijastaa hänen kulloinkin oleva tunnetilansa, niin ilot kuin surut. Symbolistiset työt kuvaavat tuttujakin maisemia kuten Porvoonjoki, VR:n veturitallit, kirkonmäki jne. Risto Teräslinna sanoo: "En koskaan kuitenkaan avaa liikaa töitäni, en ainakaan sen symboliikan tuoman heijastuksen osalta. Omistan ja annan aina ihmisille vilpittömästi sen "tuomariroolin", jota töitäni katsellessa itse kullekin syntyy."

Lahtelaisten rakennusten kuvaaja

Teräslinna on maalannut Lahden lähes joka kolkan. Kuvattuina on niin paikallisia rakennuksia kuin luontoakin. Vanhempaa rakennuskantaa edustavat mm. maalaukset Lahden vanhasta puukirkosta ja uudempaa taas Sibeliustalo tai Pikku-Vesijärven vesiurut. Myös Vesijärven rantamaisema eri vuodenaikana tai Mytäjäisten lampi ovat löytäneet tiensä Teräslinnan maalauksiin. Lahtelaisten maisemien lisäksi Teräslinna on kuvannut mm. Suomenlinnaa ja Kuusamon Oulankajoen jylhiä maisemia.

Katoavan Lahden tallentaja

Teräslinna on ehtinyt tallentaa myös katoavaa Lahtea. Hän aloitti rakennusten kuvaamisen 80-luvulla Puu-Paavolasta, josta vielä silloin oli löydettävissä pieniä ehjiä kokonaisuuksia. Pian sen jälkeen hän siirtyi Anttilanmäelle, mistä hän löysi kiehtovia aiheita menneiden aikojen ja sukupolvien elämästä.
Päästäkseen Teräslinnan taulun aiheeksi rakennuksen ei välttämättä tarvitse olla esteettisesti viehättävä vaan sen "henki on tärkein".

Risto Teräslinnan töitä on ollut esillä lukuisten paikallisten näyttelyiden lisäksimm. Galleria Strindbergissä Helsingissä (1989-1992). Maalaukset ovat olleet haluttuja myös ulkomailla kuten Ruotsissa, Englannissa, Puolassa, Belgiassa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja Chilessä.
Kotimaassa hänen teoksiaan on Elintarvikeliiton, Työnantajain keskusliiton, Hämeen osuusmeijeriliiton, Valtion pääkonttorin, Ratulan kartanon (Artjärvi), Nastolan seurakunnan, Lahden Historiallisen museon sekä Lahden Sotilasmusiikkimuseon kokoelmissa.