Ero sivun ”Kikka Nyrén” versioiden välillä
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
imported>Mtaavila Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 44: | Rivi 44: | ||
[[Tiedosto:Nyren6.jpg|pienoiskuva|Päivänkoitto]] | [[Tiedosto:Nyren6.jpg|pienoiskuva|Päivänkoitto]] | ||
<br> | |||
[[Luokka:Kuvataiteilijat|Nyrén, Kikka]] | [[Luokka:Kuvataiteilijat|Nyrén, Kikka]] | ||
[[Luokka:Botin lisäämät sivut]] | [[Luokka:Botin lisäämät sivut]] |
Versio 11. helmikuuta 2014 kello 12.36
(s. 1951)
Lahdessa asuva Kikka Nyrén maalaa akryyli-, guassi- ja akvarelliväreillä. Hän tekee keraamisia pienoisveistoksia, esinekoosteita, kollaaseja sekä tussilaveerauksia.
Tie kuvataiteilijaksi
Kikka Nyrénin tie kuvataitelijaksi alkoi jo 17-vuotiaana, jolloin hän pääsi myös Ateneumin taidemuseon iltakouluun. Opiskellessaan kolme vuotta graafisella iltalinjalla Helsingin Taideteollisessa ammattikoulussa hän teki kuvitustöitä freelancerina ja oli mainostoimistossa harjoittelijana. Hän oli töissä myös kustantamoissa. Tämän jälkeen hän meni naimisiin, sai pojan ja muutti maalle, Suonenjoelle. Siellä hän asui 13 vuotta, josta käsin hän teki kustantamoille kuvitustöitä tauotta.
Muutettuaan Mikkeliin 40-vuotiaana kuvataiteilija löysi kansalaisopistosta aarteen: taidekurssit. Siellä hän opiskeli öljymaalausta, grafiikkaa ja elävän mallin piirtämistä. Mikkelissä hän pääsi myös Taideteollisen korkeakoulun taiteen peruskursseille, jotka oli järjestetty yhteistyössä Mikkelin kansalaisopiston kanssa. Nämä monivuotiset (1997-2001) taidekurssit olivat taitelijalle vaativia, avartavia ja kannustavia mutta myös ihanaa aikaa. Ammattitaiteilija, kuvanveistäjä Taisto Raudan opissa taidot karttuivat ja kurssilaiset kokoontuivat kerran kuussa viikonlopuksi työskentelemään ja purkamaan kotitehtäviä. Nämä olivat usean maalauksen sarjoja annetun aiheen mukaan.
Heinolassa taiteilija asui vuosina 1998 2005. Siellä hän tutustui keramiikantekoon ja löysi siitä taas uuden ilmaisukeinon, joka tukee maalausta. Hän tekee myös pienoisveistoksia. 50-vuotiaana Kikka Nyrén alkoi pitää yksityisnäyttelyitä ja hän on osallistunut monesti yhteisnäyttelyihin. Hän kuuluu Heinolan Kuvataiteilijoihin ja Suomen Akvarelli-taiteilijoihin, on jäsenenä Kuvittajat ry:ssä sekä Freelance-graafikoissa. Taitelija kertoo kehittyneensä myös kuvittajana taiteen tekemisen ja opiskelun ansiosta.
Arvion tekeminen omasta työstä vaikeaa
Taiteilijan mielestä oman työn arvioiminen on vaikeaa: töitä on myyty vuosien varrella kymmeniä, kotona on tällä hetkellä ehkä 70, näyttelyissä 60...Naivismi ihmis-, eläin-, kasvi- ja kylämaisema-aiheineen taitaa olla vahvin tyylini, hän kertoo. Hän toteaa tekevänsä myös abstraktia kuvaa, mutta se on viime aikoina jäänyt muiden jalkoihin.
Taiteilijan työssään hän haluaa kehittää edelleen värinkäyttöä ja muodon hallintaa sekä kokonaisuuksien sommittelua, jotka ovat taiteen perusasioita. Hän uskoo, että yhä useammat ihmiset löytävät maalauksista iloa. Taiteen tekemisellä hän haluaa liikuttaa, tehdä iloiseksi, itkettää, rohkaista ja antaa voimia. Näin hän siirtää ajatuksiaan käsillään kuviinsa ja veistoksiinsa.
Maalla asuminen vaikuttaa yhä hänen töissään aihevalintoina kuten myös lapsuus ja nuoruus Helsingin Herttoniemessä.
Taiteen syntymisen prosessi
Kikka Nyrénin tehdessä taidetta hänen aiheensa vaihtelevat ihminen, luonto, ja eläimet ovat pysyneet mukana koko hänen elämänsä ajan. Hän saattaa aloittaa tekemällä pienen musta-valkoisen luonnoksen, jos mitään. Maalaus hakee muotonsa kehittyessään, ja usein se saattaa muuttua aivan eri työksi matkan varrella. Usein käy niinkin, että sen kaikkein kauneimmankin yksityiskohdan joutuu lopulta muuttamaan, koska kokonaisuus sitä vaatii.
Taiteilija nauttii tekemisestä, silloin on lopputulos sivuseikka. Usein maalaukseen tulee muutos muutoksen viereen, mutta se on sallittua; työ tietää, milloin se on valmis. Hän kertoo, että kärsivällisesti vaan pitää tehdä ne muutokset. Maalaan niinkuin itse koen hyväksi, tiedän mitä haluan ja luovutan vasta,kun maalaus on valmis. Joskus siihen menee vuosiakin, joskus se käy nopeasti, Kikka Nyrén kuvailee.
Päijät-Hämäläisyyden merkitys taiteilijalle
Hämäläinen luonto viehättää häntä aivan erityisesti. Pitkä historia muinaisena asuinpaikkana antaa ajatuksille tilaa. Maiseman kohokohtia ovat Salpausselän harjut ja vesistöt, erityisesti Jyrängön virran syntyhistoria ja Vääksyn kanava. Vehreys ja monimuotoinen kukkaloisto merkitsevät minulle paljon. Hän pitää myös hämäläisluonnon muista vuodenajoista.
Linkki Heinolan kuvataiteilijat ry:n sivuille