Ero sivun ”Kivimaa” versioiden välillä

Häme-Wikistä
imported>Wiki-ylläpito
p (Wiki-ylläpito siirsi sivun Kivimaa : paikannimen historia uudelle nimelle Kivimaa luomatta ohjausta)
imported>Merja Taavila
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Kivimaa.jpg|pienoiskuva|Näkymä vesitornista Kivimaan kentän suuntaan. Jorma Kuusinen, 1974. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.]]
[[Tiedosto:Kivimaa.jpg|pienoiskuva|Näkymä vesitornista Kivimaan kentän suuntaan. Jorma Kuusinen, 1974. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.|alt=valokuvassa ilmakuva Kivimaan kaupunginosasta, kerrostaloja ja taustalla Vesijärven rantaa ja tehtaanpiippu satamassa.]]


==Paikannimen historia==
==Paikannimen historia==

Versio 28. elokuuta 2020 kello 13.44

valokuvassa ilmakuva Kivimaan kaupunginosasta, kerrostaloja ja taustalla Vesijärven rantaa ja tehtaanpiippu satamassa.
Näkymä vesitornista Kivimaan kentän suuntaan. Jorma Kuusinen, 1974. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto.

Paikannimen historia


Hörölä

Asuinalue on saanut nimensä Hörölän talon mukaan. Talosta on mainintoja asiakirjoissa 1500-luvun puolivälistä alkaen. Nimen taustalla lienee sana höristä (hyristä, hirnua hiljalleen, nauraa höröttää), ja se perustunee jonkun henkilön saamaan lisänimeen.

Metsäpelto

Alun perin Metsäpelto oli Lahden kylän talojen pelto metsän keskellä. Aluetta kutsuttiin myös Kuokkamaaksi. Nykyisin Metsäpelto tunnetaan asuinalueena, jossa on sekä kerros- että omakotitaloasuntoja. Asuntoalueen nimenä Metsäpelto tuli käyttöön 1940-luvulla.

Vesterås

Vesterås on saanut nimensä Lahden ruotsalaisen ystävyyskaupungin Västeråsin mukaan. Ruotsin valtio avusti Suomea talvi- ja jatkosodan vaikeuksissa, ja alueelle rakennettiin ruotsalaisia tyyppitaloja.

Lähteet

  • Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö. (Toim. Päivi Siikaniemi, Lahden kaupunginmuseo, Unto Tupala) Lahden kaupunki, 1994.