imported>Wiki-ylläpito |
imported>Merja Taavila |
| Rivi 7: |
Rivi 7: |
| <br/> Hän työskenteli lastenkirjastonhoitajana Lahden kaupunginkirjastossa (1946-75) ja toimi nukketeatteri Anjakaijan johtajana vuodesta 1970. | | <br/> Hän työskenteli lastenkirjastonhoitajana Lahden kaupunginkirjastossa (1946-75) ja toimi nukketeatteri Anjakaijan johtajana vuodesta 1970. |
| <br/> Anja-Kaija Kärävä on kirjoittanut nukketeatterinäytelmistä koostuvan kirjan Onko koira kotona? (Valistus 1977) sekä lastenkirjastotyöstä kertovan kirjan Tule kanssani kirjaston lastenosastoon (1975). | | <br/> Anja-Kaija Kärävä on kirjoittanut nukketeatterinäytelmistä koostuvan kirjan Onko koira kotona? (Valistus 1977) sekä lastenkirjastotyöstä kertovan kirjan Tule kanssani kirjaston lastenosastoon (1975). |
|
| |
| == Tekstinäyte ==
| |
|
| |
| === I Näytös ===
| |
|
| |
| Taustakulississa puita ja kukkia. Etualallakin voi olla jokin puu tai kukka. HIPPELI, HOPPELI ja HUPPELI tanssivat musiikin tahdissa.
| |
|
| |
| HOPPELI: (Retkahdellen väsymyksestä) Oi-oi-oi, minä en enää jaksa.
| |
|
| |
| HUPPELI: Levätään välillä. En minäkään jaksa.
| |
|
| |
| HIPPELI: (Tanssii edelleen) Mutta minä jaksan. Voisin tanssia vaikka kuinka kauan. Minusta tanssiminen on ihanaa.
| |
|
| |
| HOPPELI: Niin minustakin, mutta kun siinä tulee niin hiki.
| |
|
| |
| HUPPELI: (Hypistellen "mekkoaan") Ne ovat varmaan nämä villakuteet, jotka tekevät niin kuuman.
| |
|
| |
| HOPPELI: (Tyytymättömänä) Aina samat Aatamin aikuiset vetimet. (Ääntään värisyttäen) Ko-ko-vil-laa, niin kuin mami ylpeänä selittää.
| |
|
| |
| HIPPELI: (Valittaen) Eikä sitten millään anna meille uusia mekkoja.
| |
|
| |
| HOPPELI: Kaikilla toisilla on jotain aivan modernia. Nailonia - tai raionia tai...
| |
|
| |
| HUPPELI: Tai krimpleeneä.
| |
|
| |
| HIPPELI: Tai mitä vaan, mutta villaa ei muilla kuin meillä.
| |
|
| |
| HOPPELI: Juhannushippoihinkin on mentävä näissä. Aitoa villaa! Kukahan siitäkin välittää onko se aitoa vai ei. Kun olisi vaan hienoa.
| |
|
| |
| HUPPELI: Näytämme ihan pökkelöiltä. Ei edes minkäänlaista vyötäröä. Yhtä tasapaksua pötköä koko homma. (Innostuen) Voisikohan näitä villoja vähän ohentaa. (Silittelee vatsaansa)
| |
|
| |
| HOPPELI: (Innostuen) Jos se joka leikkasi isojen lampaiden villat voisi leikata meidänkin.
| |
|
| |
| HIPPELI: (Nyreänä) Ensi vuonna vasta, sanoi mami.
| |
|
| |
| HUPPELI: Sitten kun olemme jo ihan vanhoja. Tai ainakin melkein.
| |
|
| |
| HIPPELI: (Haaveellisena) Tuleekohan sinne hippoihin se naapurin musta pässipoika.
| |
|
| |
| HOPPELI: Voi muuten tullakin. Sieltähän se aina katselee sinua nenä aidan raossa.
| |
|
| |
| HUPPELI: Tuossa toisessa pihassa on myös kaksi hauskannäköistä kaveria. Niillä on tosi upeat sarvenalut (huokaa).
| |
|
| |
| HIPPELI: (Huokaa syvään) Mutta se eka on niin ihanan tumma. (Innostuen) Luuletteko että voisimme jotenkin koristautua niitä hippoja varten.
| |
|
| |
| HOPPELI: (Nauraa kiusoitellen) Tai pässipoikia varten.
| |
|
| |
| HUPPELI: Joo, jotain kevennystä täytyisi keksiä näihin kurjiin mekkoihin.
| |
|
| |
| HOPPELI: Jos solmisimme kukkaseppeleitä ja pistäisimme päähän.
| |
|
| |
| HIPPELI: (Hypellen innoissaan) Päiväkakkaroita ja juhannusruusuja ja - ja - sinikelloja - ja ...
| |
|
| |
| HOPPELI: Oi, meistä tulee hienoja! Mutta ei kerrota kenellekään!
| |
|
| |
| HIPPELI: Ei kerrota! Yllätetään kaikki! Kyllä niiltä silmät pyöristyvät kun tulemme - seppeleet päässä. (Hihittää)
| |
|
| |
| HUPPELI: Ne kukat on sitten poimittava yöllä. Ja salaa.
| |
|
| |
| HIPPELI: Miksi yöllä? Ja miksi salaa?
| |
|
| |
| HUPPELI: Se on juhannustaika. - Jos juhannusyönä menee metsään noin niinkuin salaa ja poimii kukkia ja sitten menee nukkumaan, niin unessa näkee oman poikaystävänsä.
| |
|
| |
| HOPPELI: Sehän on jännää. Mutta hypellään vielä sitä lampaanpolskaa. (Tanssivat)
| |
|
| |
| Onko koira kotona?, 1977.
| |
|
| |
|
| == Lähteet == | | == Lähteet == |