Ero sivun ”J.O. Jurvelin” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Postimestari ja posti- | Postimestari ja posti-inspehtoori J.O. Jurvelin (s. 1740-luku) oli yksi kolmesta keskeisestä hämeenlinnalaisesta raatimiehestä, jotka näkivät, kun valta vaihtui kaupungissa. Mitään kovin dramaattista ei koko Etelä-Suomessa kuitenkaan tapahtunut vaan siirtyminen Venäjän vallan aikaan oli varsin väritön ja harmaa tapahtuma. Ruotsin aikaan luodut instituutiot jatkoivat toimintaansa niin kuin ennenkin ja hallinnon kielikin oli sama kuin ennen eli ruotsi. Suurin muutos oli että ruotuväkilaitos lakkautettiin joksikin aikaa. | ||
Jurvelin valittiin raatimieheksi varsin myöhään, vasta vuonna 1803, jolloin hänellä oli paljon kokemusta postin viroistaan, joissa hän oli ollut. Tuohon aikaan postit olivat myös jonkin sortin kirjakauppoja, joten hänen työnsä oli valtion viran hoitamisen lisäksi porvarillista kauppiaan työtä. Kivuttomasti hänen valintansa ei sujunut, sillä kaksi muuta ehdokasta valittivat hänen valinnastaan. Kaupungin varakkaimman porvarin [[Henrik Ingberg | Henrik Ingbergin]] tuki riitti kuitenkin nostamaan | Jurvelin valittiin raatimieheksi varsin myöhään, vasta vuonna 1803, jolloin hänellä oli paljon kokemusta postin viroistaan, joissa hän oli ollut. Tuohon aikaan postit olivat myös jonkin sortin kirjakauppoja, joten hänen työnsä oli valtion viran hoitamisen lisäksi porvarillista kauppiaan työtä. Kivuttomasti hänen valintansa ei sujunut, sillä kaksi muuta ehdokasta valittivat hänen valinnastaan. Kaupungin varakkaimman porvarin [[Henrik Ingberg | Henrik Ingbergin]] tuki riitti kuitenkin nostamaan Jurvelinin pysyvästi raatimieheksi. | ||
== Lähteitä == | == Lähteitä == | ||
Versio 17. toukokuuta 2022 kello 09.20
Postimestari ja posti-inspehtoori J.O. Jurvelin (s. 1740-luku) oli yksi kolmesta keskeisestä hämeenlinnalaisesta raatimiehestä, jotka näkivät, kun valta vaihtui kaupungissa. Mitään kovin dramaattista ei koko Etelä-Suomessa kuitenkaan tapahtunut vaan siirtyminen Venäjän vallan aikaan oli varsin väritön ja harmaa tapahtuma. Ruotsin aikaan luodut instituutiot jatkoivat toimintaansa niin kuin ennenkin ja hallinnon kielikin oli sama kuin ennen eli ruotsi. Suurin muutos oli että ruotuväkilaitos lakkautettiin joksikin aikaa.
Jurvelin valittiin raatimieheksi varsin myöhään, vasta vuonna 1803, jolloin hänellä oli paljon kokemusta postin viroistaan, joissa hän oli ollut. Tuohon aikaan postit olivat myös jonkin sortin kirjakauppoja, joten hänen työnsä oli valtion viran hoitamisen lisäksi porvarillista kauppiaan työtä. Kivuttomasti hänen valintansa ei sujunut, sillä kaksi muuta ehdokasta valittivat hänen valinnastaan. Kaupungin varakkaimman porvarin Henrik Ingbergin tuki riitti kuitenkin nostamaan Jurvelinin pysyvästi raatimieheksi.
Lähteitä
Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1926. Julkaisun verkkoversio (PDF). ([1])
Holmberg, Johan Christopher. Förtekning på åtskillige finska förlags-böcker, som finnas til köps i Holmbergs boklåda i Stockholm, uti huset n:o 118 wid Stora Nygatan, samt hos magister Frenckell i Åbo, hos collega schole C. R. Brander i Björneborg, hos bokbindaren A. Granberg i Borgo, hos handelsman Tesche i Lovisa, hos bokbindaren Ch. W. Schlyter i Helsingfors, hos collega schole J. M. Gummerus i Cuopio, hos postmästaren J. O. Jurvelin i Tawasthehus… 1794 ([2])