Ero sivun ”Antti Svahn” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: Tukholmasta lähtöisin ollut Antti (Anders) Svahn (1730 - 1803) toimi apteekkarina Hämeenlinnassa vuosina 1756 - 1800. Hän ja Henrik Ingberg olivat 1700-1800 -lukujen vaihteen v...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Yksi pitkäaikainen kiistanaihe olivat kaupungin kyyditykset, jotka olivat kaupungin porvareiden vastuulla. Kaupunginvanhimmat eivät olisi halunneet vastata kyydityksistä, koska niistä ei saatu korvauksia. Maistraatti oli puolestaan sitä mieltä, että kaikkien tuli osallistua kyydityksiin. Valitus maaherralle ei tuottanut tulosta, joten kiistaan haettiin kaikkia tyydyttävää ratkaisua - ja sellainen löytyikin. | Yksi pitkäaikainen kiistanaihe olivat kaupungin kyyditykset, jotka olivat kaupungin porvareiden vastuulla. Kaupunginvanhimmat eivät olisi halunneet vastata kyydityksistä, koska niistä ei saatu korvauksia. Maistraatti oli puolestaan sitä mieltä, että kaikkien tuli osallistua kyydityksiin. Valitus maaherralle ei tuottanut tulosta, joten kiistaan haettiin kaikkia tyydyttävää ratkaisua - ja sellainen löytyikin. | ||
Kaupunki perusti vuonna 1792 kyytikassan, johon kaikki varallisuutensa perusteella maksoivat riikintaalereita. Trahtööri, | Kaupunki perusti vuonna 1792 kyytikassan, johon kaikki varallisuutensa perusteella maksoivat riikintaalereita. Trahtööri, ruokakauppias ja kestikievarinpitäjä Joonas Ekströn suostui tekemään sopimuksen kuljetuksen järjestämisestä, mikä myös tehtiin. | ||
== Lähteitä == | == Lähteitä == | ||
Versio 4. toukokuuta 2022 kello 12.16
Tukholmasta lähtöisin ollut Antti (Anders) Svahn (1730 - 1803) toimi apteekkarina Hämeenlinnassa vuosina 1756 - 1800. Hän ja Henrik Ingberg olivat 1700-1800 -lukujen vaihteen varakkaimmat porvarit kaupungissa.
Svahn osallistui myös aktiivisesti politiikkaan kaupunginvanhimpana (valtuusto), jossa hän oli usein napit vastatusten maistraatin (hallitus) kanssa, jossa ehkä eniten vaikutusvaltaa oli hopea- ja kultaseppä Pietari Törnqvistillä.
Yksi pitkäaikainen kiistanaihe olivat kaupungin kyyditykset, jotka olivat kaupungin porvareiden vastuulla. Kaupunginvanhimmat eivät olisi halunneet vastata kyydityksistä, koska niistä ei saatu korvauksia. Maistraatti oli puolestaan sitä mieltä, että kaikkien tuli osallistua kyydityksiin. Valitus maaherralle ei tuottanut tulosta, joten kiistaan haettiin kaikkia tyydyttävää ratkaisua - ja sellainen löytyikin.
Kaupunki perusti vuonna 1792 kyytikassan, johon kaikki varallisuutensa perusteella maksoivat riikintaalereita. Trahtööri, ruokakauppias ja kestikievarinpitäjä Joonas Ekströn suostui tekemään sopimuksen kuljetuksen järjestämisestä, mikä myös tehtiin.
Lähteitä
Apotekare i Finland ~ Apteekkarit Suomessa ~ Pharmacists in Finland. Geni ([1])
FT Tuula Hockman. Kaupungin historiaa 1600-luvulta autonomian ajan alkuun. Lydia ([2])
Lindeqvist, K. O.: Hämeenlinnan kaupungin historia, II osa: Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana. Hämeenlinna: Hämeenlinnan kaupunki, 1926. Julkaisun verkkoversio (PDF). ([3])