Ero sivun ”Ingeborg Tott” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: Ingeborg Aakentytär Tott [1] (1440-luku Tanska – 1507 Hämeen linna [1]) oli ruotsalainen aatelisnainen ja Ruotsin valtionhoitajan Sten Sture vanhemman puoliso. Sturen hallitsi...) |
|||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Ingeborg oli erittäin kiinnostunut tieteistä ja teologiasta ja oli osaltaan vaikuttamassa Uppsalan yliopiston perustamiseen[2] vuonna 1477. Ingeborg kustansi kirjoja omista varoistaan sekä rahoitti eri kirjastojen toimintaa. Hän perusti myös Ruotsin ensimmäisen kartusiaaniluostarin vuonna 1493. | Ingeborg oli erittäin kiinnostunut tieteistä ja teologiasta ja oli osaltaan vaikuttamassa Uppsalan yliopiston perustamiseen[2] vuonna 1477. Ingeborg kustansi kirjoja omista varoistaan sekä rahoitti eri kirjastojen toimintaa. Hän perusti myös Ruotsin ensimmäisen kartusiaaniluostarin vuonna 1493. | ||
Sten Sture oli vallassa vuosina 1470-1497 ja joutuessaan luopumaan vallasta pariskunta lähettiin Suomeen. Sture sai koko maan läänityksekseen ja alkoi pitää hovia Hämeen linnassa. Vuoden 1501 kapinan jälkeen Sturesta tuli jälleen Ruotsin valtionhoitaja kuolemaansa vuoteen 1503 saakka. | |||
== Viimeiset vuodet == | == Viimeiset vuodet == | ||
Versio 19. tammikuuta 2022 kello 16.43
Ingeborg Aakentytär Tott [1] (1440-luku Tanska – 1507 Hämeen linna [1]) oli ruotsalainen aatelisnainen ja Ruotsin valtionhoitajan Sten Sture vanhemman puoliso. Sturen hallitsijakausien aikana (1470–1497 ja 1501–1503) Ingeborgia pidettiin de facto Ruotsin kuningattarena, vaikka virallista asemaa hänellä ei ollutkaan. Hän oli myös ainoa nainen joka toimi Hämeen linnan päällikkönä keskiajalla (1504–1507).[1]
Varhaiset vuodet
Ingeborg Tott syntyi Tanskassa. Hänen vanhempansa olivat ritari ja Tanskan valtaneuvos Åke Axelsson (Tott)[2] ja ruotsalainen aatelisnainen Märta Bengtsdotter, joka kuului Vinstorpa-sukuun. Ingeborg kihlattiin 1464 norjalaiselle aatelismiehelle, Hans Sigurdsenille, joka kuitenkin kuoli ennen häitä. Vuonna 1467 Ingeborg avioitui Sten Sture vanhemman kanssa.
Vuodet valtionhoitajan puolisona
Ingeborg oli erittäin kiinnostunut tieteistä ja teologiasta ja oli osaltaan vaikuttamassa Uppsalan yliopiston perustamiseen[2] vuonna 1477. Ingeborg kustansi kirjoja omista varoistaan sekä rahoitti eri kirjastojen toimintaa. Hän perusti myös Ruotsin ensimmäisen kartusiaaniluostarin vuonna 1493.
Sten Sture oli vallassa vuosina 1470-1497 ja joutuessaan luopumaan vallasta pariskunta lähettiin Suomeen. Sture sai koko maan läänityksekseen ja alkoi pitää hovia Hämeen linnassa. Vuoden 1501 kapinan jälkeen Sturesta tuli jälleen Ruotsin valtionhoitaja kuolemaansa vuoteen 1503 saakka.
Viimeiset vuodet
Sturen kuoleman jälkeen hänen omistuksensa Suomessa päätyivät takaisin Ruotsin kuninkaalle. Ingeborg sai kuitenkin haltuunsa leskeneläkkeenä Hämeen linnan sekä Kokemäenkartanon. Hän palasikin Hämeen linnaan vuoden 1504 lopulla ja vietti viimeiset vuotensa sen päällikkönä. Vuonna 1505 linnan entinen vouti Folke Gregerinpoika yritti saada sen haltuunsa, mutta Ingerborgilla oli takanaan sekä linnan väen että paikallisen aatelin tuki eikä yritys onnistunut.[1]
Ingeborg Tott kuoli Hämeen linnassa vuonna 1507.[1]
Lähteet
1 Hämeen linnan valtiatar Hämeen liitto. 2 Anteckningar om svenska qvinnor Runeberg.org.