Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Pääkirjasto. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Hämeenlinnan kaupungin kirjastoverkkoon kuuluvat pääkirjasto sekä Nummen, Hauhon, Kalvolan, Rengon, Tuuloksen ja Lammin lähikirjastot. Lisäksi kirjastolaitokseen kuuluu kaksi kirjastoautoa, jotka käyvät päiväsaikaan kouluilla ja päiväkodeissa ja iltaisin lähiöissä ja haja-asutusalueilla.

Hämeenlinnan pääkirjasto peruskorjattiin vuosien 2018–2020 aikana. Pääkirjasto toimi peruskorjauksen ajan Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).

Palvelut

Kirjastossa on erikielisiä kirjoja, sanoma- ja aikakauslehtiä, musiikkiäänitteitä, DVD-levyjä, sähköisiä kirjoja (e-kirjoja), äänikirjoja ja kielikursseja. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kuuluu kirjojen, lehtiartikkeleiden ja pienpainatteiden lisäksi digitaalinen aineistopankki Lydia, joka sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita ja pienpainatteita.

Kirjaston tietopalvelu opastaa tiedonhaussa, aineistojen etsinnässä ja kirjaston käytössä. Kirjastoista voi varata lainassa olevaa aineistoa, muissa toimipisteissä hyllyssä olevaa materiaalia, tilata kaukolainoja sekä tehdä hankintaehdotuksia. Seutukuljetuksin kirjastojen kokoelmat siirtyvät kirjastosta toiseen asiakkaiden käyttöön.

Eri toimipisteiden aineistoa voi palauttaa mihin tahansa kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja vastaavasti saada lainaan minkä tahansa kirjaston kokoelmia. Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan kirjastot muodostavat kirjastokimpan. Kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä ja verkkokirjasto. Asiakas voi käyttää yhtä kirjastokorttia kaikissa kirjastokimpan yksiköissä.

Kirjasto tiedottaa verkkokirjastossa näyttelyistä ja tapahtumista. Kirjastoissa järjestetää monipuolisesti tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille.

Tapahtumien järjestämisessä kirjasto toimii yhteistyössä paikallisten ja valtakunnallisten kulttuuritahojen kanssa.

Historia

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston historia ulottuu vuoteen 1861, jolloin kokoonnuttiin kaksi kertaa kirjastoasioiden merkeissä Rouvasseuran huoneistossa ja perustettiin erityinen komitea lainakirjaston "ylöspanemista" varten. Kirjaston varsinaisena perustajana pidetään rehtori Gustaf Erik Eurénia.

Kirjasto avattiin keväällä 1861 ja sen ensimmäinen toimipaikka oli Rouvasseuran omistamassa sunnuntaikoulun talossa Birger Jaarlin katu 35:ssä. Yleisön lainattavissa oli aluksi 250 nidettä, määrä kasvoi kuukauden kuluessa jo 795:een. Kirjastoa hoiti mamselli Eva Perden 12 ruplan vuosipalkalla.

Birger Jaarlin kadun ja Saaristenkadun kulmaan valmistui vuonna 1884 uusi kansakoulu, jossa kirjasto ja lukusali toimivat vuoteen 1898 asti. Kirjasto ja lukusali irrotettiin vuonna 1905 kansakoululaitoksesta itsenäiseksi yksiköksi, joka sai vuosittaiset määrärahansa suoraan kaupungilta.

Kirjasto toimi useissa eri paikoissa, kunnes se vuonna 1924 muutti entisen venäläisen varuskuntakirkon rakennukseen. Ortodoksinen varuskuntakirkko oli rakennettu vuonna 1898 kaupungin omistamalle maapohjalle, jota kutsuttiin nimellä Pikkutori. Tässä tilassa kirjasto toimi kaikkiaan 60 vuotta.

Lydiassa on digitoituna rakennuspiirustukset muutostöistä, jotkä tehtiin varuskuntakirkon muuttamiseksi kirjastoksi.

Nykyinen pääkirjasto

Hämeenlinnan pääkirjaston pääsisäänkäynti ulkoa päin kesällä, edustalla kukkia.

Kaupunginarkkitehti Heikki Aitolan piirtämä kirjastorakennus valmistui Vanajaveden rannalle vuonna 1983.

Kirjastorakennus porrastettiin rinnetontille kolmeen kerrokseen. Pohjoiseen suuntautuvista suurista ikkunoista avautuu kulttuurimaisema keskiaikaiseen Hämeen linnaan. Kirjastotalossa on hyötypinta-alaa 5 590 m². Kirjaston edessä on Nina Ternon pronssiveistos Kullervo.

Kirjastorakennuksessa toimi kaupunginarkisto vuoteen 2018 asti.

Pääkirjaston peruskorjauksessa 2018–2020 uusittiin talotekniikka sekä kalusteet. Pääkirjasto palasi Wetteriltä Lukiokadulle peruskorjauksen päätyttyä kesällä 2020.

Maakuntakirjasto

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi vuosina 1995–2017 Hämeen maakuntakirjastona. Maakuntakirjaston toimialueeseen kuului 11 kuntaa: Hämeenlinna, Forssa ja Riihimäki lähikuntineen.

Alueen kirjastot ovat jakautuneet kolmeen eri kirjastokimppaan.

Maakuntakirjasto tuki alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua, kehitti toiminta-aluetta koskevaa tietopalvelua ja perehdytti kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin. Maakuntakirjasto välitti kaukolainoja, ylläpiti ja kehitti kotiseutukokoelmaa sekä aluetietokanta Arvia. Vuonna 2007 maakuntakirjasto aloitti kotiseutuaineiston digitoinnin.

Lisätietoja

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Youtubessa

Lähteet

• Korkama, Erkki: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto vv. 1861-1961. Hämeenlinnan kaupunki 1961.
• https://www.vanamokirjastot.fi/