Gustafva Sofia Hjärne

Gustafva Sofia Hjärneä (o.s. Rosenborg, s. 1780 - k. 1860) on tituleerattu kääntäjäksi ja runoilijaksi, mikä oli harvinaista 1800 -luvun alussa, jolloin J.L. Runebergkin vasta aloitteli kirjailijan uraansa. Gustafva syntyi jossain päin Ruotsia ja kuoli Helsingissä, mutta piti kirjallista salonkia myös Hämeenlinnassa, kun hänen miehensä Gustaf oli maaherrana Hämeenlinnassa.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

Hämeen linna

Gustafva Sofia Hjärnen runoelma perustuu varhaiskeskiaikaiseen hämäläiseen legendaan ja se on yksi varhaisimmista suomalaisten naisten julkaisemista kirjoista. Teos ilmestyi vasta vuonna 2016 ensimmäistä kertaa suomeksi!

Tarinassa Birger-jaarli saapuu sisarensa Hildegardin kanssa Suomeen levittääkseen kristinuskoa. Hildegard rakastuu hämäläiseen heimopäällikköön. Birger estää rakastavaisten yhteiselon lukitsemalla sisarensa pieneen kammariin - tai muuraamalla linnan seinään ns. Kukkotorniin. Hildegardin kohtalo on synnyttänyt toisen tarinan, yhden paikallisista kummitustarinoista, sillä Hildegardin tai Synnove-neidon sanotaan kuljeksivan linnassa itkien rakastettunsa perään.

Teokset

Tawastehus Slott: en Romans af Birger Jarls af Bjelbo Tidehwarf. G. O. Wasenius, 1831

Hämeen linna. Nysalor-kustannus, 2016

Lähteitä

J. R. Danielson, Suomen sota ja sotilaat vuosina 1808 ja 1809. 1896

Gustafva Sofia Hjärne. Kirjasampo ([1])

Forssell, Pia. Hjärne, Gustafva (1780 - 1860). Kansallisbiografia ([2])

Gustafva Sofia Hjärne. Wikipedia ([3])