Ero sivun ”Mommilan veriteot” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Samaan aikaan kun Pietarissa tehtiin 7.11.1917 lähes veretöntä palatsivallankumousta, alle 100 kilometrin päässä Helsingistä nykyisen Hausjärven Mommilassa kahakoitiin niin että Suomen suurin maanomistaja, maatalousneuvos ja Mommilan kartanon isäntä Alfred Kordelin, Jokioisten kartanon isännöitsijä Paul Pettersson sekä joitain Lahden suojeluskuntalaisia ja venäläisiä matruuseja menetti aseellisessa yhteenotossa henkensä. Tapahtuman syyt ovat jääneet pääosin mysteeriksi, vaikka yksityiskohdat ovat hyvin tiedossa siitäkin huolimatta että tapahtuman uskotaan vaikuttaneen vain kaksi kuukautta myöhemmin alkaneen sisällissodan syntyyn Suomessa. | Samaan aikaan kun Pietarissa tehtiin 7.11.1917 lähes veretöntä palatsivallankumousta, alle 100 kilometrin päässä Helsingistä nykyisen Hausjärven Mommilassa kahakoitiin niin että Suomen suurin maanomistaja, maatalousneuvos ja Mommilan kartanon isäntä Alfred Kordelin, Jokioisten kartanon isännöitsijä Paul Pettersson sekä joitain Lahden suojeluskuntalaisia ja venäläisiä matruuseja menetti aseellisessa yhteenotossa henkensä. Tapahtuman syyt ovat jääneet pääosin mysteeriksi, vaikka yksityiskohdat ovat hyvin tiedossa siitäkin huolimatta että tapahtuman uskotaan vaikuttaneen vain kaksi kuukautta myöhemmin alkaneen sisällissodan syntyyn Suomessa. | ||
Yksi suosittu teoria, jonka mm. Wikipedia esittää liittyy mieheen nimeltä Johan Skott, jonka Mommilan kartanon isäntä oli vuosia sitten karkottanut mailtaan. Skott oli ollut Kordelinin alustalainen ja hänen kerrottiin myyneen pirtua kartanon työntekijöille sekä agitoineen isäntäänsä vastaan. Ei ole varmaa, olivatko Skottin agitoinnin takana poliittiset syyt vai jotkin muut syyt. Usein esitetty selitys tapahtumille kuitenkin on, että Skott halusi kostaa entiselle isännälleen kaltoinkohtelunsa tai muiden kaltoinkohtelun, jolloin mukana olisi ollut myös poliittisia motiiveja. | |||
Mommilasta lähtönsä jälkeen Johan Skott ryhtyi sotilaaksi, Venäjän armeijan matruusiksi ja pääsi töihin kuuluisalle Polnarnaja Zvezda -jahdille, joka ei ollut sotalaiva vaan Pietarissa valmistettu Nikolai II:n keisarillinen jahti. Tsaari lomaili mm. tällä aluksella Suomessa ja laiva oli tuolloinkin marraskuussa 1917 Helsingin satamassa. Hän siis menestyi ilmeisen hyvin. | |||
Oli niin tai näin Lokakuun vallankumouksen aattona 6.11. Johan Skott ja 30 muuta laivan matruusia lähtivät laivalta, Helsingin rautatieasemalle ja sieltä junalla kohti Mommilan asemaa. Samaan aikaan Mommilassa kierteli huhuja siitä, että sotilaita olisi tulossa ryöstelemään ja murhaamaan Mommilaan. Kuka niitä oli sitten levittänytkin, ne tukivat tätä teoriaa. Myöhemmät tapahtumat Mommilassa eivät kuitenkaan tukeneet näitä väitteitä. Matruusit eivät keskittyneet kartanossa ryöstelyyn ja murhaamiseen ja Kordelinin kuolemakin oli ennemmin työtapaturma. | Oli niin tai näin Lokakuun vallankumouksen aattona 6.11. Johan Skott ja 30 muuta laivan matruusia lähtivät laivalta, Helsingin rautatieasemalle ja sieltä junalla kohti Mommilan asemaa. Samaan aikaan Mommilassa kierteli huhuja siitä, että sotilaita olisi tulossa ryöstelemään ja murhaamaan Mommilaan. Kuka niitä oli sitten levittänytkin, ne tukivat tätä teoriaa. Myöhemmät tapahtumat Mommilassa eivät kuitenkaan tukeneet näitä väitteitä. Matruusit eivät keskittyneet kartanossa ryöstelyyn ja murhaamiseen ja Kordelinin kuolemakin oli ennemmin työtapaturma. | ||
Versio 14. huhtikuuta 2020 kello 08.52
Samaan aikaan kun Pietarissa tehtiin 7.11.1917 lähes veretöntä palatsivallankumousta, alle 100 kilometrin päässä Helsingistä nykyisen Hausjärven Mommilassa kahakoitiin niin että Suomen suurin maanomistaja, maatalousneuvos ja Mommilan kartanon isäntä Alfred Kordelin, Jokioisten kartanon isännöitsijä Paul Pettersson sekä joitain Lahden suojeluskuntalaisia ja venäläisiä matruuseja menetti aseellisessa yhteenotossa henkensä. Tapahtuman syyt ovat jääneet pääosin mysteeriksi, vaikka yksityiskohdat ovat hyvin tiedossa siitäkin huolimatta että tapahtuman uskotaan vaikuttaneen vain kaksi kuukautta myöhemmin alkaneen sisällissodan syntyyn Suomessa.
Yksi suosittu teoria, jonka mm. Wikipedia esittää liittyy mieheen nimeltä Johan Skott, jonka Mommilan kartanon isäntä oli vuosia sitten karkottanut mailtaan. Skott oli ollut Kordelinin alustalainen ja hänen kerrottiin myyneen pirtua kartanon työntekijöille sekä agitoineen isäntäänsä vastaan. Ei ole varmaa, olivatko Skottin agitoinnin takana poliittiset syyt vai jotkin muut syyt. Usein esitetty selitys tapahtumille kuitenkin on, että Skott halusi kostaa entiselle isännälleen kaltoinkohtelunsa tai muiden kaltoinkohtelun, jolloin mukana olisi ollut myös poliittisia motiiveja.
Mommilasta lähtönsä jälkeen Johan Skott ryhtyi sotilaaksi, Venäjän armeijan matruusiksi ja pääsi töihin kuuluisalle Polnarnaja Zvezda -jahdille, joka ei ollut sotalaiva vaan Pietarissa valmistettu Nikolai II:n keisarillinen jahti. Tsaari lomaili mm. tällä aluksella Suomessa ja laiva oli tuolloinkin marraskuussa 1917 Helsingin satamassa. Hän siis menestyi ilmeisen hyvin.
Oli niin tai näin Lokakuun vallankumouksen aattona 6.11. Johan Skott ja 30 muuta laivan matruusia lähtivät laivalta, Helsingin rautatieasemalle ja sieltä junalla kohti Mommilan asemaa. Samaan aikaan Mommilassa kierteli huhuja siitä, että sotilaita olisi tulossa ryöstelemään ja murhaamaan Mommilaan. Kuka niitä oli sitten levittänytkin, ne tukivat tätä teoriaa. Myöhemmät tapahtumat Mommilassa eivät kuitenkaan tukeneet näitä väitteitä. Matruusit eivät keskittyneet kartanossa ryöstelyyn ja murhaamiseen ja Kordelinin kuolemakin oli ennemmin työtapaturma.
Lähteet
Alfred Kordelin. Häme-Wiki
Hurme, Matti. 1937. Mommila (Hauhon kihlakunnan voudin kertomus tapahtumista, mihin dokumentaarinen elokuva Mommilan veriteot 1917 perustuu)
Jokioisten kartano. Häme-Wiki
Lindstedt, Risto. 2013. Mesenaatti (kirja)
Mommila. Häme-Wiki
Mommilan veriteot. Wikipedia ([1])
Mommilan veriteot 1917 (elokuva). Ohjaus Jotaarkka Pennanen, käsikirjoitus Paavo Haavikko & Jukka Kemppinen. 1973 Elonet ([2])
Mommilan veriteot 1917 (elokuva, tuottaja Jörn Donner leikkasi elokuvan vastoin ohjaajan tahtoa). Wikipedia ([3])