Vankanlähde

Vankanlähteen historiallinen uhrilähde ja kultti- ja tarinapaikka

Vankanlähde sijaitsee Hattelmalan harjun pohjavesialueella Linnanpään linnavuorelta noin 600 m luoteeseen. Lähde on nykyään noin 15 x 15 m:n laajuinen, runsasvetinen, padottu lammikko. Lähde sinänsä on muodoltaan pyöreähkö ja seinämiltään jyrkähkö (lasku noin 1,5 - 2 metriä). Muoto voi olla osittain keinotekoista, sillä paikka paikoin seinämissä näkyy merkkejä puisista tukirakenteista.

Vankanlähde on Museoviraston suojelema kultti- ja tarinapaikka (muinaisjäännösrekisterinumero 109010059) ja se on muistomuistolain nojalla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Vankanlähde on vuonna 2004 vahvistetussa Hämeenlinnan asemakaavassa merkinnällä muinaismuistoalue (SM).

Vankanlähde on perimätiedon mukaan Vanajan tunnetuimpia historiallisia uhrilähteitä, jotka olivat vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ahkerassa käytössä. Ihmiset tulivat sen luo juomaan ja hakemaan vettä parannustarkoituksiin. Siitä otetun veden uskottiin parantavan pikkulasten suun sammastautia, ja tästä sen nimitys sammaslähde. Lähteeseen on uhrattu myös rahoja. Pyhät lähteet voidaan jakaa neljään kategoriaa. Ne ovat uhrilähteet, parantavat lähteet, parantavat mineraalivesilähteet ja paikat, joissa edelliset tyypit yhtyvät (1).

Vankanlähde sijaitsee ympäristössä, jota tunnetaan useita esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Vankanlähteen lähistöllä on myös muinaislinna ja muita kulttuurihistoriallisia kohteita Visamäen rautakautinen asuinpaikka (muinaisjäännösrekisterinumero 109010061) ja 160 m itään on sijainnut Riihirannanmäkiniminen, nykyään tuhoutunut rautakautinen polttokenttäkalmisto ja tuomarinympyrä (109010060). Padottunakin hyvin säilynyt Vankanlähde on yksi alueen harvoista säilyneistä lähteistä. Muinaisjäännöstyyppinä se edustaa alueelle tunnusomaista, voimakkaasti harvinaistuneita asutusmuistoja ja kuuluu kulttuuriympäristön merkittäviin arvoihin.

Vankanlähteen ympäristöä kunnostettiin vuonna 2006 syksyllä pidetyissä ympäristötalkoissa. Lähteen ympäristöstä poistettiin lahoja ja kuolleita puita, raivattiin vesakkoa ja lähteen reunat niitettiin. Ei ympäristöä silti vieläkään voi luonnonkauniiksi kehua. Talkoiden yhteydessä paikalle istutettiin vaahtera muistoksi tapahtumasta. Vanhkanlähde on ns. hoidettu kulttuuriympäristökohde (ID 999000092) , jolle on tehty hoitosuunnitelma. Tavoitteeksi on asetettu pitää lähteen ympäristö maisemallisesti avoimena ja siistinä.

Kaupunki on käynyt Museoviraston kanssa keskustelua, sopiiko lähteen läheisyydessä oleva vanha Hattelmalan sairaalan vedenottamo purkaa. Kaupunki haluaisi purkaa pumppukopin, koska sillä ei ole käyttöä. 1940-50-luvulla rakennettu koppi on ollut viime vuodet jatkuvasti graffitien peitossa, ja kaupungille on tullut niiden poistamisesta kustannuksia. Museoviraston mielestä kohtuullisen hyväkuntoinen rakennus liittyy kiinteästi niin Hattelmalan sairaalan kuin Vankanlähteenkin historiaan.

Vankanlähteen läheisyydessä on entisellä Hattelmalan sairaala-alueella Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK:n kampus ja sen vieressä teknologiakeskus Innopark. Vieressä kulkeva tie on nimetty Vankanlähteen mukaan. Moottoritien takana näkyy voimalinjan maisemapylväs Antinportti, joka on nimetty suunnittelijansa hämeenlinnalaissyntyisen sisustusarkkitehdin Antti Nurmesniemen mukaan.

Museoviraston intendentti Eeva-Liisa Schulz on esittänyt Vankanlähteen ympäristöön hoidettua viheraluetta kaavaneuvottelujen yhteydessä vuonna 2014 (3), jolloin Visamäen alueella tehtiin myös asemakaava-alueen argeologinen tarkkuusinventointi (4). Antamassaan lausunnossa Museovirasto kehotti kaupunkia harkitsemaan Vankanlähteen muinaismuistoalueen sisällyttämistä kaava-alueeseen. Virasto totesi muinaismuistoalueen hoidon puutteelliseksi ja lähdealueen olevan alennustilassa. Virastolla ei ollut muuta huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Kaupungin vastineessa todettiin, että hoitamatonta kulttuurihistoriallisesti arvokasta lähdealuetta ei ole tarpeen asemakaavoittaa, alueen kunnostamisesta voidaan sopia muulla tavalla. (5)

Vuonna 2018 Vankanlähteen ympäristön tilanne on todella huolestuttava. Sen vieressä on maansiirtojätteen kaatopaikka, jonne kesän 2018 aikana on tuotu rautaromua, asfalttia ja betonijätteitä entisten maanaineskasojen viereen. Muinaismuistokyltti ei ole enää paikallaan ja se on viereisessä kuopassa.

Museovirasto myöntää muinaisjäännösalueiden kunnostukseen ja maisemanhoitoon avustuksia, joita voitaisiin jatkossa käyttää Vankalähteen hoitosuunnitelman tekoon ja alueen ympäristön kunnostukseen. (6)

Lähteet: 1. Museoviraston Arkeologisen kulttuuriperinnön opas - Uhrilähde
2. https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjhoito/read/asp/r_alue_det.aspx?ALUE_ID=999000092
3. Muinaisjäänne katoaa ryteikköön - artikkeli Hämeen sanomissa - Juha Peltoniemi 2.11.2014
4. http://www.hameenlinna.fi/pages/412490/H%C3%A4meenlinna%20Visam%C3%A4ki%20arkeologia%202014.pdf
5. http://www.hameenlinna.fi/pages/412490/2501%20H%C3%A4meenlinnan%20korkeakoulukeskus%20Visam%C3%A4ki%20selostus%20liitteineen%2026.5.2015%20lis%C3%A4ys%20mukana.pdf 5. Lähteiden ennallistaminen - http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Ekosysteemipalvelut/Asiantuntijatyo/METSOohjelma/Tietoa_luonnonhoidosta/Lahteiden_ennallistaminen(7797)

6. Muinaisjäännösalueiden avustukset - https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/muinaisjaannosalueet