Ero sivun ”Salpausselät Kanta-Hämeessä” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
== Salpausselät Hämeessä  ==
== Salpausselät Hämeessä  ==


Kaikki kolme Salpausselkää kulkevat osin Kanta-Hämeessä. Ne ovat muodostuneet 10 000 - 12 000 vuotta sitten. Ensimmäinen Salpausselkä Hangosta Lohjan ja Lahden kautta itään ja kulkee Hausjärven kunnan poikki. Toinen Salpausselkä kulkee noin 20 km pohjoisempana Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan, ja se taittuu Evon alueella Vääksyn kautta kohti pohjoista. Kolmas Salpausselkä on hajanaisempi ja se kulkee Tammelan, Lopen ja Rengon kautta Hämeenlinnaan. Tanja Litmasen progradu työ ''"Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatio vaiheet Lopen Pernunnummella"'' kertoo III Salpausselän maaston muodostumista Hämeen Härkätien maastoissa  Pääjärven virkistysalueella. Perinpohjainen gradu antaa erilaista näkökulmaa retkeilyyn ja luontomatkailuun erityisesti maaperästä, kivistä ja jääkaudesta kiinnostuneille.
Kaikki kolme Salpausselkää kulkevat osin Kanta-Hämeessä. Ne ovat muodostuneet 10 000 - 12 700 vuotta sitten. Ensimmäinen Salpausselkä Hangosta Lohjan ja Lahden kautta itään kulkee Hausjärven kunnan poikki. Toinen Salpausselkä kulkee noin 20 km pohjoisempana Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan ja se taittuu Evon alueella Vääksyn kautta kohti pohjoista. Kolmas Salpausselkä on hajanaisempi ja se kulkee Tammelan, Lopen ja Rengon kautta Hämeenlinnaan. Tanja Litmasen progradu työ ''"Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatio vaiheet Lopen Pernunnummella"'' kertoo III Salpausselän maaston muodostumista Hämeen Härkätien maastoissa  Pääjärven virkistysalueella. Perinpohjainen työ antaa erilaista näkökulmaa retkeilyyn ja luontomatkailuun erityisesti maaperästä, kivistä ja jääkaudesta kiinnostuneille.


Monet Kanta-Hämeen maastoille tunnusomaiset harjut ovat muodostuneet jääkauden aikana.  Myös Ahveniston harju kuuluu III Salpausselän reunamuodostelmaan. Samoin Saaren kansanpuiston ja Portaan kylän harjut.
Monet Kanta-Hämeen maastoille tunnusomaiset harjut ovat muodostuneet jääkauden aikana.  Myös Ahveniston harju kuuluu III Salpausselän reunamuodostelmaan. Samoin Saaren kansanpuiston ja Portaan kylän harjut. Harjuja pitkin ovat kulkeneet vanhat reitit, ja nykyään harjujen päällä kulkee virkistysalueiden reittejä, maastopyöräilyreittejä ja hiihtolatuja.


Miten Salpausselät ovat muodostuneet?  
== Miten Salpausselät ovat muodostuneet? ==


Jääkauden päättyessä mannerjäätikön vetäytyessä ja sulaessa noin 12 700 vuotta sitten syntyivät Salpausselät. Baltian jääjärvi peitti Etelä-Suomen ja mannerjäätikön eteen kerrostuivat Salpausselät. III Salpausselkä syntyi Anculusjärven aikoihin.
Jääkauden päättyessä mannerjäätikön vetäytyessä ja sulaessa noin 12 700 vuotta sitten syntyivät Salpausselät. Mannerjäätikkö ja Baltian jääjärvi peittivät Etelä-Suomen ja mannerjäätikön vetäytyessä ja ajoittain pysähtyessä jäätikön eteen kerrostuivat Salpausselät. I ja II Salpausselkä syntyivät Baltian jääjärven aikoihin ja III Salpausselkä syntyi myöhemmin Anculusjärven aikoihin.


Kun mannerjäätikkö peitti aluetta, kerrostui sen alla virtaaman jään kuluttama ja kuljettama kiviaines moreenikerrokseksi. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa alueella virtasi vuolaita jäätikköjokia. Mannerjäätikön sisäiset uomastot voidaan nykyisin nähdä harjuina. Osa aineksista kerrostui jäätikön reunaosaan reunamuodostelmaksi. I Salpausselkä syntyi noin 250 aikana sorasta ja hiekasta.
Kun mannerjäätikkö peitti aluetta, kerrostui sen alla virtaaman jään kuluttama ja kuljettama kiviaines moreenikerrokseksi. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa alueella virtasi vuolaita jäätikköjokia. Mannerjäätikön sisäiset uomastot muodostivat nykyiset harjut. Osa aineksista kerrostui jäätikön etuosaan reunamuodostelmaksi. I Salpausselkä syntyi noin 250 vuoden aikana sorasta ja hiekasta.


Lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa.  
Alueen vapauduttua jäätikön painosta, maankamara alkoi kohota. Maankohoaminen paljasti muinaisia merenrantoja, jotka sijaitsevat nyt muuta ympäristöään korkeammalla. Huomattavampia näistä muinaisista rantatörmistä ovat pirunpellot, jotka ovat muodostuneet veden huuhtoessa hienomman aineksen pois, jättäen vain isommat ja painavimmat lohkareet. Lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa.  


Alueen vapauduttua jäätikön painosta, maankamara alkoi kohota. Maankohoaminen paljasti muinaisia merenrantoja, jotka sijaitsevat nyt muuta ympäristöään korkeammalla. Huomattavampia näistä muinaisista rantatörmistä ovat pirunpellot, jotka ovat muodostuneet veden huuhtoessa hienomman aineksen pois, jättäen vain isommat ja painavimmat lohkareet
*  I Salpausselkä - Hausjärvi
 
*  II Salpausselkä - Loppi, Janakkala, Lammi/Evo/Hämeenlinna
*  I Salpausselkä  
* III Salpausselkä - Tammela, Loppi, Renko, Ahvenisto/Hämeenlinna, Parola/Hattula
*  II Salpausselkä  
* III Salpausselkä  
<br />
<br />


����������
����������
.


=== Nykytilanne ===  
=== Nykytilanne ===  


*  Missä pääsee tutustumaan  I Salpausselän maisemiin?
*  Missä pääsee tutustumaan  I Salpausselän maisemiin?
Hausjärvellä - Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan halki kulkee Salpausselkä. Hausjärven kulttuuriympäristölle ovat ominaista vanhat hämäläiskylät ja kauniit viljelysmaisemat. Jääkausi muovasi Hausjärven
Hausjärvellä - Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan halki kulkee Salpausselkä. Hausjärven kulttuuriympäristölle ovat ominaista vanhat hämäläiskylät ja kauniit viljelysmaisemat. Jääkausi muovasi Hausjärven maisemaan reunamuodostumat eli harjut ja lukot.  
maisemaan reunamuodostumat eli harjut ja lukot.  


Hausjärvellä I Salpausselkä kulkee läpi kunnan lounas-koillissuunnassa.  Salpausselkään liittyy Hausjärvellä useita pitkittäisharjuja. I Salpausselän alueella sijaitsee Piirivuori. Piirivuoren laella on lintutorni, josta pääsee ihastelemaan maisemia ja sen juurella on nuotiopaikka.
Hausjärvellä I Salpausselkä kulkee läpi kunnan lounas-koillissuunnassa.  Salpausselkään liittyy Hausjärvellä useita pitkittäisharjuja. I Salpausselän alueella sijaitsee Piirivuori. Piirivuoren laella on lintutorni, josta pääsee ihastelemaan maisemia ja lintutornin juurella on myös nuotiopaikka.


Kurun pohjavesialueen kohdalta suuntautuu selväpiirteinen ja hyvin kehittynyt pitkittäisharjumuodostuma luoteeseen. Lisäksi kunnan alueella on useita heikommin kehittyneitä kaakkoluodesuuntaisia katkonaisia harjumuodostelmia mm. Hausjärven ja Janakkalan rajalla ja Oitinharju Oitin taajaman kohdalla.
Kurun pohjavesialueen kohdalta suuntautuu selväpiirteinen ja hyvin kehittynyt pitkittäisharjumuodostuma luoteeseen. Lisäksi kunnan alueella on useita heikommin kehittyneitä kaakkoluodesuuntaisia katkonaisia harjumuodostelmia mm. Hausjärven ja Janakkalan rajalla ja Oitinharju Oitin taajaman kohdalla.
Rivi 74: Rivi 69:


* Tammela  
* Tammela  
Saaren kansanpuiston ja Portaaan kylän harjut  
Saaren kansanpuiston ja Portaan kylän harjut  




Versio 11. tammikuuta 2017 kello 22.36

Artikkeli on kesken ....

Salpausselät Hämeessä

Kaikki kolme Salpausselkää kulkevat osin Kanta-Hämeessä. Ne ovat muodostuneet 10 000 - 12 700 vuotta sitten. Ensimmäinen Salpausselkä Hangosta Lohjan ja Lahden kautta itään kulkee Hausjärven kunnan poikki. Toinen Salpausselkä kulkee noin 20 km pohjoisempana Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan ja se taittuu Evon alueella Vääksyn kautta kohti pohjoista. Kolmas Salpausselkä on hajanaisempi ja se kulkee Tammelan, Lopen ja Rengon kautta Hämeenlinnaan. Tanja Litmasen progradu työ "Pääjärven alueen geomorfologia ja deglasiaatio vaiheet Lopen Pernunnummella" kertoo III Salpausselän maaston muodostumista Hämeen Härkätien maastoissa Pääjärven virkistysalueella. Perinpohjainen työ antaa erilaista näkökulmaa retkeilyyn ja luontomatkailuun erityisesti maaperästä, kivistä ja jääkaudesta kiinnostuneille.

Monet Kanta-Hämeen maastoille tunnusomaiset harjut ovat muodostuneet jääkauden aikana. Myös Ahveniston harju kuuluu III Salpausselän reunamuodostelmaan. Samoin Saaren kansanpuiston ja Portaan kylän harjut. Harjuja pitkin ovat kulkeneet vanhat reitit, ja nykyään harjujen päällä kulkee virkistysalueiden reittejä, maastopyöräilyreittejä ja hiihtolatuja.

Miten Salpausselät ovat muodostuneet?

Jääkauden päättyessä mannerjäätikön vetäytyessä ja sulaessa noin 12 700 vuotta sitten syntyivät Salpausselät. Mannerjäätikkö ja Baltian jääjärvi peittivät Etelä-Suomen ja mannerjäätikön vetäytyessä ja ajoittain pysähtyessä jäätikön eteen kerrostuivat Salpausselät. I ja II Salpausselkä syntyivät Baltian jääjärven aikoihin ja III Salpausselkä syntyi myöhemmin Anculusjärven aikoihin.

Kun mannerjäätikkö peitti aluetta, kerrostui sen alla virtaaman jään kuluttama ja kuljettama kiviaines moreenikerrokseksi. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa alueella virtasi vuolaita jäätikköjokia. Mannerjäätikön sisäiset uomastot muodostivat nykyiset harjut. Osa aineksista kerrostui jäätikön etuosaan reunamuodostelmaksi. I Salpausselkä syntyi noin 250 vuoden aikana sorasta ja hiekasta.

Alueen vapauduttua jäätikön painosta, maankamara alkoi kohota. Maankohoaminen paljasti muinaisia merenrantoja, jotka sijaitsevat nyt muuta ympäristöään korkeammalla. Huomattavampia näistä muinaisista rantatörmistä ovat pirunpellot, jotka ovat muodostuneet veden huuhtoessa hienomman aineksen pois, jättäen vain isommat ja painavimmat lohkareet. Lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa.

  • I Salpausselkä - Hausjärvi
  • II Salpausselkä - Loppi, Janakkala, Lammi/Evo/Hämeenlinna
  • III Salpausselkä - Tammela, Loppi, Renko, Ahvenisto/Hämeenlinna, Parola/Hattula


����������

Nykytilanne

  • Missä pääsee tutustumaan I Salpausselän maisemiin?

Hausjärvellä - Hausjärvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistön etelärajalla olevalla vedenjakajalla ja kunnan halki kulkee Salpausselkä. Hausjärven kulttuuriympäristölle ovat ominaista vanhat hämäläiskylät ja kauniit viljelysmaisemat. Jääkausi muovasi Hausjärven maisemaan reunamuodostumat eli harjut ja lukot.

Hausjärvellä I Salpausselkä kulkee läpi kunnan lounas-koillissuunnassa. Salpausselkään liittyy Hausjärvellä useita pitkittäisharjuja. I Salpausselän alueella sijaitsee Piirivuori. Piirivuoren laella on lintutorni, josta pääsee ihastelemaan maisemia ja lintutornin juurella on myös nuotiopaikka.

Kurun pohjavesialueen kohdalta suuntautuu selväpiirteinen ja hyvin kehittynyt pitkittäisharjumuodostuma luoteeseen. Lisäksi kunnan alueella on useita heikommin kehittyneitä kaakkoluodesuuntaisia katkonaisia harjumuodostelmia mm. Hausjärven ja Janakkalan rajalla ja Oitinharju Oitin taajaman kohdalla.

Hausjärven Linkkintorninmäki on ensimmäisiä jään ja veden alta paljastuneita maapalasia Hämeessä. Käsipuittenmäen pohjoispuolista linkkitorninmäkeä kiertää muinaisranta, jonka törmä on noin kolme metriä korkea, samoin kuin Mahlajalukon lounaispuolella olevan ylemmän rannan.

Komeat Pässinlukot Hikiän kirkonkylän lähellä ovat jääkauden monumentteja Hausjärvellä. Lukot eli supat syntyivät maamassojen sisään jääneiden jääkimpaleiden sulaessa.

Hikiällä alueen huomattavimmat harjut ovat I Salpausselkäalueen luoteispuolella. Ne muodostavat noin kilometrin välisen laajentuman ennen varsinaista Salpausselkävyöhykettä. Eteläisempi harju yhtyy Salpausselkään Huhtaimnummen alueella ja pohjoisempi Hikiän harju Mahlajalukkojen alueella.

Maaperägeologisia luontokohteita Hikiällä

  • Ilonummen delta, I Salpausselkä tasanne, jonka pintaa rikkovat lukuisat pienet supat. Deltatasannetta kiertää 3-4 m korkea muinaisranta
  • Rapakivilohkare, joka on kulkeutunut mannerjään mukana Viipurin rapakivialueelta. Lohkare on hajonnut useaan osaan.
  • Nummenlukot ja Mahlajalukot. Suppa-alueet, joissa on lukuisia syviä ja laajoja suppia.
  • Pässinlukot. Syvimmät supat alueella ovat noin 25 m syviä. Suppa-alue, jossa monia laajoja ja syviä suppia.
  • Muinaisranta, jossa pieni pirupelto, kivinen alue.


�
  • Missä pääsee tutustumaan II Salpausselän maisemiin?
  • Janakkala

Suurisuolla retkeillessä huomasin, että läheinen Kankaisten harju on osa toista Salpausselkää. Janakkalan harjut, II Salpausselkä Hakoisten linnavuori ja Kernaalan järvi Hyppyrimäki

  • Missä pääsee tutustumaan III Salpausselän maisemiin?
  • Hämeenlinna

Ahvenistonharju - Vuorenharju on geologian, kasvillisuuden, maisemiensa ja virkistyskäytön kannalta merkittävä harjualue, joka kuuluu Natura 2000 –verkostoon. Ahveniston harjut kuuluvat ns. III Salpausselän reunamuodostumaan. Harjualue tasanteineen, selänteineen, suppineen ja laaksoineen on muodostunut mannerjään pysähdyttyä muutamiksi kymmeniksi vuosiksi ilmaston kylmenemisen vuoksi. Ahveniston kasvillisuus on rehevää, mikä on tyypillistä Kanta-Hämeen harjuille. Alueella esiintyy useita harvinaisia lajeja. Lajiston maineikkain edustaja on lain nojalla rauhoitettu kylmänkukka. Ahveniston harjulla kulkee luontopolku, jossa esitellään geologisia muodostumia.

Renkajärvi ja Renkajärven harjut, uimaranta

  • Renko
  • Evo
  • Pääjärven virkistysalue (... Tanjan gradun liitteestä löytyy Pääjärven alueen Geomorfologiset muodostumat ja korkokuvatyypit - niiden kanssa voisi retkeillä tutustumassa maastoon
  • Loppi

Lopen kunta kuuluu Salpausselkien II ja III vyöhykkeeseen, jolle on tyypillistä reunamuodostumat, pitkittäisharjut ja deltat. Läyliäisennummelta Kaartjärvelle ulottuva pitkittäisharju. Harju liittyy II Salpausselkään Nummensyrjän kohdalla ja III Salpausselkään Pernunnummen kohdalla. Lopen kirkonkylän kohdalla on toinen II Salpausselkään liittyvä pitkittäisharju.

  • Tammela

Saaren kansanpuiston ja Portaan kylän harjut


Lähteet:

Noudettu kohteesta ”https://www.hamewiki.fi/index.php?title=Salpausselät_Kanta-Hämeessä&oldid=19688”