Ero sivun ”Jokioisten kartano ja Ferrarian tehtaat” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Jokioisten_kartano.jpg|220px|pienoiskuva|vasen|<small>Jokioisten kartano. Kuvalähde: Valokuvaamo Hellas</small>]] | |||
[[Tiedosto: | [[Tiedosto:Jokioinen Ferraria tehtaalta.JPG|173px|pienoiskuva|oikea|<small>Vuonna 1926 valmistunut Ferrarian voimalaitos. Kuvalähde: Valokuvaamo Hellas</small>]] | ||
[[Tiedosto:Ferraria_tehtaat.JPG|225px|pienoiskuva|vasen|<small>Ferrarian alue Loimijoen varrella. Kuvassa voimalaitos ja pato, oikealla vanhan naulatehtaan pääty. Nykyään se toimii lankatehtaan varastona. Halkokasat joen rannalla olivat lämmitystä ja veturia varten – junayhteys helpotti tuotteiden kuljetusta. Kuvalähde: Valokuvaamo Hellas</small>]] | |||
[[Tiedosto:Jokioinen_Ferraria.JPG|225px|pienoiskuva|oikea|<small>Ferrarian alueelle ruukin viereen rakennettiin 1900-luvun alussa Seppäinmäen asuinalue työläisiä varten. Kuvalähde: Valokuvaamo Hellas</small>]] | |||
Jokioisten kartano rakennettiin vuosien 1794-1798 välisenä aikana ja se oli aikoinaan maan suurin yksityisen omistama kivitalo. Kartanon läheisyyteen alkoi kehittyä erilaista teollista toimintaa: saha, mylly, kehräämö ja vanutuslaitos.<br /> | Jokioisten kartano rakennettiin vuosien 1794-1798 välisenä aikana ja se oli aikoinaan maan suurin yksityisen omistama kivitalo. Kartanon läheisyyteen alkoi kehittyä erilaista teollista toimintaa: saha, mylly, kehräämö ja vanutuslaitos.<br /> | ||
”''Raudan jalostus sai Jokioisilla alkunsa Ruotsin vallan lopulla, kun Jokioisten kartanon silloinen omistaja läänin maaherra ja kenraalimajuri Ernst Gustaf von Willebrand sai vuonna 1804 luvan perustaa kankirautapajan pitäjän läpi virtaavan Loimijoen varrelle. Täällä alettiin valmistaa vesivoimalla raakaraudasta seppien raaka-aineeksi kelpaavaa kankirautaa.''” (Yliaho Timo: Tehtaalainen lounaisessa Hämeessä)<br /> | ”''Raudan jalostus sai Jokioisilla alkunsa Ruotsin vallan lopulla, kun Jokioisten kartanon silloinen omistaja läänin maaherra ja kenraalimajuri Ernst Gustaf von Willebrand sai vuonna 1804 luvan perustaa kankirautapajan pitäjän läpi virtaavan Loimijoen varrelle. Täällä alettiin valmistaa vesivoimalla raakaraudasta seppien raaka-aineeksi kelpaavaa kankirautaa.''” (Yliaho Timo: Tehtaalainen lounaisessa Hämeessä)<br /> | ||
Kun Verkatehdas lopetti toimintansa ja siirtyi Tampereelle, sen tiloihin sijoitettiin 1800-luvun loppupuolella ensimmäiset naulakoneet.<br /> | Kun Verkatehdas lopetti toimintansa ja siirtyi Tampereelle, sen tiloihin sijoitettiin 1800-luvun loppupuolella ensimmäiset naulakoneet.<br /> | ||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Kartano ja tehtaat muuttuivat vuonna 1872 osakeyhtiöksi. Kankipajaa laajennettiin ja vuonna 1875 valmistui prässinaulatehdas. Lankanaulatehdas rakennettiin joen kartanon puoleiselle rannalle 1898. Ferraria Oy osti Jokioisten naulatehtaan vuonna 1903. Kartano oli kuitenkin kiinteästi mukana toiminnassa, koska se omisti kolmanneksen Ferrarian osakkeista.<br /> | Kartano ja tehtaat muuttuivat vuonna 1872 osakeyhtiöksi. Kankipajaa laajennettiin ja vuonna 1875 valmistui prässinaulatehdas. Lankanaulatehdas rakennettiin joen kartanon puoleiselle rannalle 1898. Ferraria Oy osti Jokioisten naulatehtaan vuonna 1903. Kartano oli kuitenkin kiinteästi mukana toiminnassa, koska se omisti kolmanneksen Ferrarian osakkeista.<br /> | ||
Kankiraudan tuotannosta luovuttiin vuonna 1903 ja tilat otettiin lankavetomon ja galvanointiosaston käyttöön. Näille osastoille rakennettiin uusi toimitila vuonna 1912 kosken alapäähän etelärannalle. 1904 hankittiin ensimmäinen piikkilankakone. 1910-luvun alussa tehdasalue oli siinä laajuudessa, jossa toimittiin aina sotien alkamiseen asti. Komea voimalaitos rakennettiin vuonna 1926.<br /> | |||
Kankiraudan tuotannosta luovuttiin vuonna 1903 ja tilat otettiin lankavetomon ja galvanointiosaston käyttöön. Näille osastoille rakennettiin uusi toimitila vuonna 1912 kosken alapäähän etelärannalle. 1904 hankittiin ensimmäinen piikkilankakone. 1910-luvun alussa tehdasalue oli siinä laajuudessa, jossa toimittiin aina sotien alkamiseen asti. Komea voimalaitos rakennettiin vuonna 1926. | |||
Versio 21. marraskuuta 2016 kello 11.59
Jokioisten kartano rakennettiin vuosien 1794-1798 välisenä aikana ja se oli aikoinaan maan suurin yksityisen omistama kivitalo. Kartanon läheisyyteen alkoi kehittyä erilaista teollista toimintaa: saha, mylly, kehräämö ja vanutuslaitos.
”Raudan jalostus sai Jokioisilla alkunsa Ruotsin vallan lopulla, kun Jokioisten kartanon silloinen omistaja läänin maaherra ja kenraalimajuri Ernst Gustaf von Willebrand sai vuonna 1804 luvan perustaa kankirautapajan pitäjän läpi virtaavan Loimijoen varrelle. Täällä alettiin valmistaa vesivoimalla raakaraudasta seppien raaka-aineeksi kelpaavaa kankirautaa.” (Yliaho Timo: Tehtaalainen lounaisessa Hämeessä)
Kun Verkatehdas lopetti toimintansa ja siirtyi Tampereelle, sen tiloihin sijoitettiin 1800-luvun loppupuolella ensimmäiset naulakoneet.
Kartano ja tehtaat muuttuivat vuonna 1872 osakeyhtiöksi. Kankipajaa laajennettiin ja vuonna 1875 valmistui prässinaulatehdas. Lankanaulatehdas rakennettiin joen kartanon puoleiselle rannalle 1898. Ferraria Oy osti Jokioisten naulatehtaan vuonna 1903. Kartano oli kuitenkin kiinteästi mukana toiminnassa, koska se omisti kolmanneksen Ferrarian osakkeista.
Kankiraudan tuotannosta luovuttiin vuonna 1903 ja tilat otettiin lankavetomon ja galvanointiosaston käyttöön. Näille osastoille rakennettiin uusi toimitila vuonna 1912 kosken alapäähän etelärannalle. 1904 hankittiin ensimmäinen piikkilankakone. 1910-luvun alussa tehdasalue oli siinä laajuudessa, jossa toimittiin aina sotien alkamiseen asti. Komea voimalaitos rakennettiin vuonna 1926.
Lähteet
Yliaho, Timo: Tehtaalainen lounaisessa Hämeessä. Jokioisten naulatehtaan työntekijän muotokuva n. 1900-1940. Museovirasto, Työväenkultturiprojektin julkaisu 3. Helsinki 1984
Joenpalo, Ilkka: Muistimatkalla Jokioisissa (Lounais-Hämeen Joulu 2009)
Joenpalo, Ilkka: Sosiaaliset suhteet Jokioisten naulatehtaalla, muistikuvia nuoruuteni yliopistosta (Lounais-Hämeen Joulu 2010)
Joenpalo, Ilkka: Siihen aikaan, kun tehtaan pilli ohjasi elämänmenoa Jokioisilla (Lounais-Hämeen Joulu 2011)