Ero sivun ”Sievi Ilta-aho” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Nuoruutensa Sievi vietti Kuninkaanristin kylässä, joka sijaitsi vuonna 1917 perustetussa Suomen nuorimmassa pitäjässä. Niin kylä kuin pitäjä olivat vauraita Pietarin kaupan ansiosta. | Nuoruutensa Sievi vietti Kuninkaanristin kylässä, joka sijaitsi vuonna 1917 perustetussa Suomen nuorimmassa pitäjässä. Niin kylä kuin pitäjä olivat vauraita Pietarin kaupan ansiosta. | ||
Kuninkaanristin ajoista hän muisteli eniten nuorten vapaa-ajan viettoa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksi Vuoksi]-joella tai Vuoksella, jonka varrella on niin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Saimaan_kanava Saimaan kanava] kuin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Imatrankoski Imatrankoskikin]. Varsinkin loppukesän lämpimiä öitä, jolloin veneellä soudeltiin porukalla kirkolle ja Uuno soitti viuluaan. | Kuninkaanristin ajoista hän muisteli eniten nuorten vapaa-ajan viettoa [http://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoksi Vuoksi]-joella tai Vuoksella, jonka varrella on niin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Saimaan_kanava Saimaan kanava] kuin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Imatrankoski Imatrankoskikin]. Varsinkin loppukesän lämpimiä öitä Sievi, jolloin veneellä soudeltiin porukalla kirkolle ja Uuno soitti viuluaan, muisteli haikeana. | ||
== Evakkona vuoteen 1943 == | == Evakkona vuoteen 1943 == | ||
Versio 8. lokakuuta 2014 kello 12.55
Sievi Ilta-aho (s. 1920 - 2011) syntyi Vuokselan Kannaksella. Hän oli o.s. Pärssinen. Vuodesta 1970 Sievi käytti toisen miehensä, ent. palomiehen Lauri Ilta-ahon sukunimeä. Ilta-aho oli kotoisin Jyväskylästä.
Sievin ensimmäinen aviomies talollisen poika ja pienviljelijä Tauno Pärssinen (s. 1917) oli hänkin kotoisin Kannakselta ja kuoli vuonna 1963 Jatkosodan psyykkisesti ja somaattisesti traumatisoimana.
Elämänsä viimeiset 30 vuotta hän eli avoliitossa Sulkavalta kotoisin olleen ent. rakennustyömiehen Väinö Väisäsen kanssa.
Kuninkaanristin kylä
Nuoruutensa Sievi vietti Kuninkaanristin kylässä, joka sijaitsi vuonna 1917 perustetussa Suomen nuorimmassa pitäjässä. Niin kylä kuin pitäjä olivat vauraita Pietarin kaupan ansiosta.
Kuninkaanristin ajoista hän muisteli eniten nuorten vapaa-ajan viettoa Vuoksi-joella tai Vuoksella, jonka varrella on niin Saimaan kanava kuin Imatrankoskikin. Varsinkin loppukesän lämpimiä öitä Sievi, jolloin veneellä soudeltiin porukalla kirkolle ja Uuno soitti viuluaan, muisteli haikeana.
Evakkona vuoteen 1943
Sotien aikana Sievi perheineen asui lyhyitä aikoja eri puolilla Suomea (Pihlajavesi, Vilppula, Juupajoki, Kuorevesi, Pohjaslahti ja Perniö) ja päätyi lopulta asumaan Hattulan Pekolaan.
Sievi mielellään kertoi, miten hän Jatkosodan aikana oli talon ainoa mies. Talossa oli kaksi muutakin miniää, jotka tekivät naisten työt. Jossain vaiheessa talon töiden tekemistä helpotti venäläinen sotavanki.
Pientilalta palkkarengiksi
Sodan jälkeen Sievi asui miehensä Taunon ja ainoan tyttärensä Eilan kanssa pientilalla Käenmäellä, joka on n. 10 kilometriä Hämeenlinnasta pohjoiseen. Taunon sairastelun takia Sievi kävi tilan ulkopuolella töissä (Hotelli Aulanko, Kaupunginhotelli), ja hän sai lopulta vuonna 1964 pysyvän sairaala-apulaisen työpaikan läheisestä Pappilanniemen B-mielisairaalasta, joka sijaitsi Vanajaveden rannalla Hattulassa.
Muutto Hämeenlinnaan
Jäätyään eläkkeelle sairaala-apulaisen työtehtävistä hän asui viimeiset 30 vuotta onnellista elinvuottaan Hämeenlinnan asemanseudulla Keinusaaren kaupunginosassa, ensin kerrostalossa Cajanderintiellä (nyk. Paavo Cajanderin katu) ja sitten viereisellä Hämeenkadulla.
Tuhkauksen jälkeen Sievi haudattiin ensimmäisen aviomiehensä viereen Hattulan hautausmaalle.
Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.
Lähteet
Siirtokarjalaisten tie III. Turku 1970. VANAMO-verkkokirjasto