Ero sivun ”Sievi Ilta-aho” versioiden välillä

Häme-Wikistä
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13: Rivi 13:
Sotien aikana Sievi perheineen asui lyhyitä aikoja eri puolilla Suomea (Pihlajavesi, Vilppula, Juupajoki, Kuorevesi, Pohjaslahti ja Perniö) ja päätyi lopulta asumaan Hattulan Pekolaan.  
Sotien aikana Sievi perheineen asui lyhyitä aikoja eri puolilla Suomea (Pihlajavesi, Vilppula, Juupajoki, Kuorevesi, Pohjaslahti ja Perniö) ja päätyi lopulta asumaan Hattulan Pekolaan.  


Sievi mielellään kertoi, miten hän Jatkosodan aikana oli talon ainoa mies. Talossa oli kaksi muutakin miniää, jotka tekivät naisten työt. Jossain vaiheessa talon töiden tekemisessä helpotti venäläinen sotavanki.
Sievi mielellään kertoi, miten hän Jatkosodan aikana oli talon ainoa mies. Talossa oli kaksi muutakin miniää, jotka tekivät naisten työt. Jossain vaiheessa talon töiden tekemistä helpotti venäläinen sotavanki.


== Muutto Hämeenlinnaan ==  
== Muutto Hämeenlinnaan ==  

Versio 8. lokakuuta 2014 kello 09.35

Sievi Ilta-aho (s. 1920 - 2011) syntyi Vuokselan Kannaksella. Hän oli o.s. Pärssinen. Vuodesta 1970 Sievi käytti toisen miehensä, ent. palomiehen Lauri Ilta-ahon sukunimeä. Ilta-aho oli kotoisin Jyväskylästä.

Sievin ensimmäinen aviomies talollisen poika ja pienviljelijä Tauno Pärssinen (s. 1917) oli hänkin kotoisin Kannakselta ja kuoli vuonna 1963 Jatkosodan psyykkisesti traumatisoimana.

Elämänsä viimeiset 30 vuotta hän eli avoliitossa Sulkavalta kotoisin olleen ent. rakennustyömiehen Väinö Väisäsen kanssa.

Ristinarkun kylä

Nuoruutensa Sievi vietti Ristiarkun kylässä, joka oli 1920-luvulla Suomen nuorin vuonna 1917 perustettu pitäjä. Niin kylä kuin pitäjä olivat vauraita Pietarin kaupan ansiosta.

Evakkona vuoteen 1943

Sotien aikana Sievi perheineen asui lyhyitä aikoja eri puolilla Suomea (Pihlajavesi, Vilppula, Juupajoki, Kuorevesi, Pohjaslahti ja Perniö) ja päätyi lopulta asumaan Hattulan Pekolaan.

Sievi mielellään kertoi, miten hän Jatkosodan aikana oli talon ainoa mies. Talossa oli kaksi muutakin miniää, jotka tekivät naisten työt. Jossain vaiheessa talon töiden tekemistä helpotti venäläinen sotavanki.

Muutto Hämeenlinnaan

Jäätyään eläkkeelle sairaala-apulaisen työtehtävistä Pappilanniemen B-mielisaaralasta hän asui viimeiset 30 vuotta Hämeenlinnan asemanseudulla Keinusaaren kaupungiosassa ensin kerrostalossa Cajanderintiellä (nyk. Paavo Cajanderin katu) ja sitten viereisellä Hämeenkadulla.

Tuhkauksen jälkeen Sievi haudattiin ensimmäisen aviomiehensä viereen Hattulan hautausmaalle.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

Lähteet

Siirtokarjalaisten tie III. Turku 1970.