Ero sivun ”Häme jääkaudella” versioiden välillä

Häme-Wikistä
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 17: Rivi 17:
Untinen-Auel, Jean M. Luolakarhun klaani. 1986. ISBN 951-0-13455-4  
Untinen-Auel, Jean M. Luolakarhun klaani. 1986. ISBN 951-0-13455-4  


[[Category:Historia]]
[[Category:Hämeen historia]]

Versio 7. toukokuuta 2013 kello 15.47

Viimeisin jääkausi alkoi 115 000 eaa ja viimeiset jäätiköt Suomen yltä sulivat noin 10 000 vuotta sitten. Parhaimmillaan jäätä oli useita kilometrejä Hämeen päällä. Kun jää alkoi vähitellen vetäytyä kokonaan pois noin 13 000 vuotta sitten, niin kasvisto, eläimistö kuin ihmiset löysivät sulat paikat.

Hämeessä ovat mahdollisesti vanhimmat jääkauden jälkeiset (n 11 500 eaa) nykyihmisen asuinpaikat Suomessa, sillä esimerkiksi oli silloisen Itämeren, Yoldiameren yläpuolella. Vanhimmat tunnetut asuinpaikat eivät ole kovin kaukana näiltä alueilta. Niin Askola kuin Lahden Ristola ovat vain noin 100 kilometrin päässä.

Vain 250 kilometrin päästä Aulangolta on löytynyt myös Euroopan vanhin tunnettu ihmisten asuinpaikka 120 000 vuoden takaa eli ajalta ennen jääkautta. Susiluola on jopa ainoa tunnettu paikka maapallolla, josta on löydetty oletettuja ihmiselämän merkkejä sellaisella alueella, joka on myöhemmin ollut jääkauden peittämä.

Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, että ensimmäiset hämäläiset ovat kenties olleet samaan aikaan nykyihmisen kanssa Euroopassa eläneitä Neandertalin ihmisiä. Tai kenties Neandertalin ihminen ja  nykyihminen ovat jääkauden lämpien ja kylmien jaksojen aikana sekoittuneet toisiinsa.

Tämä artikkeli kaipaa lisää tekstiä ja tarkentamista. Auta laajentamaan artikkelia.

Lähteitä

Hämeen historia I. Esihistoria ja keskiaika. 1955. ISBN 951-230-3825

Susiluola. Wikipedia.

Untinen-Auel, Jean M. Luolakarhun klaani. 1986. ISBN 951-0-13455-4