Ero sivun ”Kanta-Hämeen Lausujat” versioiden välillä

Häme-Wikistä
p (yksi versio)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 39: Rivi 39:
*Tikkanen, Kirsi: runoilta haastaa kuuntelemaan hiljaisuutta. Hämeenlinnan viikkouutiset 25.10.2007
*Tikkanen, Kirsi: runoilta haastaa kuuntelemaan hiljaisuutta. Hämeenlinnan viikkouutiset 25.10.2007


[[Category:Lausuntataide]] [[Category:Seurat_ja_yhdistykset|Majap]]
[[Category:Lausuntataide]] [[Category:Kulttuuriyhdistykset]]

Versio 7. toukokuuta 2013 kello 10.37

Kanta-Hämeen Lausujat on vuonna 1976 perustettu lausuntataiteen harrastajien seura.

Historia

Lausujien logo.JPG

Hämeenlinnassa on pitkään harrastettu lausuntataidetta. Hämeenlinnan Taideyhdistyksen yhtenä jaostona toimi Hämeenlinnan Lausuntakerho taiteilija Liisa Majapuron johdolla vuosina 1959-1966. Maamme lausuntataiteeseen merkittävästi vaikuttanut uro muutti Hämeenlinnaan vuonna 1959. Hän ohjasi ihmisiä yksityisesti, mutta toimi myös vuosina 1973-1977 läänintaiteilijana.

Hämeenlinnassa ei ollut kymmeneen vuoteen minkäänlaista lausuntakerhoa ja alan harrastajat joutuivat toimimaan yksinään, kunnes aktiivisten harrastajien mielessä alkoi viritä ajatus uuden kerhon perustamisesta, mikä muuttui todeksi, kun Kanta-Hämeen Lausujat perustettiin vuonna 1976. Hämeen Sanomissa olleen pienen ilmoituksen perusteella perustajajäseniä saapui paikalle 12. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Hämeen Ikaroksessa toiminut Arma Haraste. Uuden kerhon harjoituspaikkana toimi varuskunnan upseerikerho ja ohjaajaksi saatiin näyttelijä Matti Nurminen. Myöhemmin kokoontumispaikaksi vakiintui Hämeenlinnan vanha koulu, jossa harjoiteltiin ensimmäinen joululaulu- ja runoilta.

Toisena toimintavuotena otettiin harppaus harrastuksen tunnetuksi tekemisessä, kun lausujat avasivat Hämeenlinnan kulttuuriviikon runokoosteellaan kaupunginteatterissa. Toiminta pyörähti vauhtiin ja siitä eteenpäin Kanta-Hämeen lausujat ovat valmistaneet joka vuosi vähintään yhden produktion, jota esitetään hyvin erilaisissa tilaisuuksissa. Lisäksi yhdistyksen pienryhmät ja yksittäiset jäsenet esiintyvät runsaasti. Päivi Räsänen ryhtyi lausujien puheenjohtajaksi vuonna 1980, jolloin perustettiin myös lapsiryhmiä kasvattamaan uusia lausujia. Vuonna 1986 lausujat aloittivat maailman valloituksen tekemällä ensimmäisen esiintymismatkansa ulkomaille, Malmöön kulttuuriviikolle. Vuonna 1993 lausujat suuntasivat kohti Espanjaa ohjelmalla Kyllä minä Suomesta tykkään. Vuonna 1999 vuorossa oli Saksa ja Weimarin 1100-vuotisjuhla, jossa esitettiin ohjelmakooste Kalevalasta.

Toimintaa

Vuonna 2007 yhdistyksessä oli 22 henkilöjäsentä. Toimintansa aikana lausujat ovat järjestäneet omia lausuntailtoja ja jäsenet ovat vierailleet monissa juhlissa ja tapahtumissa. Heidän päämääränsä on ollut tuoda runoutta ja lausuntataidetta lähelle kuuntelijaa, ihmisten keskelle. Tavoitteena on herättää ajatuksia ja koskettaa kuuntelijaa. Runojen lausuminen ei ole ylhäältä esitettävää julistusta, vaan vuorovaikutteinen tapahtuma. Marraskuussa 2007 valmistui uusi runoesitys Hiljaisuuden huuto, jota esitettiin Arx-talon Keinusalissa. Tuoreisiin vuosien 2006-2007 suosikkeihin lukeutuu mm. vanhusväestölle suunnattu Riepumatto-esitys, joka on nähty ja kuultu sairaaloissa vanhainkodeissa sekä palvelutaloissa niin Hämeenlinnan kuin lähikunnissakin sekä Tampereella ja Valkeakoskella. Yhteensä Riepumattoa on esitetty parikymmentä kertaa. Käsikirjoitus ja ohjaus on Pirjo Kukkamäen.

Viimeinen pisara -runokoosteen puhuttelevina aiheina uupumus, terveysterrorismi ja fyysisen rapistumisen kipeys. Sitä on esitetty mm. Hämeen ammattikorkeakoulun kesäkauden avajaisissa ja monissa terveydenhoitoalan juhlatilaisuuksissa. Ida Aalberg –seura ry:n järjestämässä valtakunnallisessa lausuntaryhmien katselmuksessa 2005 esitys sijoittui kolmen parhaan joukkoon. Teoksen ohjasi Taru Kivinen.

Isompien ohjelmakokonaisuuksien lisäksi yhdistyksen jäsenet ovat valmistaneet pienimuotoisia runoesityksiä erilaisiin tilaisuuksiin. Lisäksi monet jäsenet ovat valmistaneet omia runoiltojaan kuten vuonna 2007 toteutettu Sylin tarvitset- ohjelmakooste, joka painottaa ihmisen kokonaisvaltaisuutta. Kanta-Hämeen lausujissa toimivat fysioterapeutti Pirjo Kukkamäki sekä tutkija, biologi Esa Erkamo kiinnostuivat siitä, miten ihmisen mieli ja keho toimivat yhdessä. Fyysisten oireiden taustalla on usein henkinen paha olo, kiire ja paineet. Runo-ohjelmaan valikoitui lääkäri-kirjailija Helinä Siikalan tekstejä. Muita kirjoittajanimiä ovat Tabermann, Karjalainen, Valoaalto, Selja, Parkkinen ja Viita. Kaikkiaan ohjelmassa on 38 runoa ja 18 eri runoilijaa. Pääosin nämä ovat suomalaisia ja hipaisevat kaikki ihmistä, tämän kehoa ja mieltä. Runot viestivät siitä, että tunteiden ilmaiseminen leivittää pahaa oloa. Ihmisen psykofyysisyyden lisäksi toisena teemana kulkevat sukupuolten eroavuus ja niihin liittyvät parisuhteet. Ohjaajana toimii dramaturgi, näyttelijä Arja Nurminen. Musiikista vastaa Seppo Venäläinen Ohjelmaa on esitetty mm. Hämeenlinnan Verkatehtaan Arx-talossa, Tampereella ja Helsingissä. Esityksen lyhennelmä palkittiin valtakunnallisessa Ida Aalberg –lausuntatapahtumassa keväällä 2007 toiseksi parhaana esityksenä.

Lisäksi Kanta-Hämeen lausujat ovat pitäneet vuosittain yleisölle avoimia ns. lukulamppuiltoja, joissa on esitelmöity ja keskusteltu runoudesta ja runoilijoista. Myös pienimuotisia lausuntakursseja on järjestetty muutaman vuoden välein. Yhdistys on osallistunut sellaisiin runotapahtumiin kuten Kajaanin runoviikko, Ida Aalberg –runokatselmus ja Lempäälän runomaraton. Omien esitysten lisäksi yhdistys on tuottanut lausujia esiintymään Hämeenlinnaan.

Yhdistyksen viettäessä merkkivuotta on sen kunniaksi valmistettu oma ohjelma. 10-vuotisjuhla pidettiin Raatihuoneella, missä esitettiin ohjelma Oven suusta alta orren. Kalevalan juhlavuoden kunniaksi Irene Ikosen ohjaama runoilta koostui Kantelettaren ja Kalevalan teksteistä. Runo-Menu valmistettiin lausujien 30-vuotisjuhliin keväällä 2006. 20-vuotisjuhlaansa lausujat juhlivat vuonna 1996 ohjelmalla Elämän kevät – Evoe!, jota he esittivät Kulttuurikeskuksessa. Evoe-sana tulee Lauri Viljasen samannimisestä romaanista. Lausujat ovat käyneet myös esiintymässä Aurinkorannikon suomalaisille. He ovat esiintyneet Linnan lastentapahtumassa mm. ohjelmalla Käsi tassussa – tassu kädessä sekä Hippaloissa. He ovat myös lausuneet toiverunoja paikallisradiossa. Myös seurakunnan kanssa on tehty yhteistyötä ohjelmilla Lähdössä elämään (2000) sekä. Vanajan kirkossa esitetty runokooste Elämän puun alla, jotka sisälsivät musiikkia ja runoa ilosta ja kipeydestä lapsesta aikuisuuteen.

Palkittuja lausujia

Vuosien varrella hämeenlinnalaiset lausujat ovat ottaneet osaa kilpailuihin erilaisin ohjelmin. Irene Ikonen valittiin vuoden lausujaksi v. 1980. Liisa Majapuron nimissä kulkevassa kilpailuissa menestyivät Ritva Helisevä, joka pääsi toiselle sijalle ja v. 1993 voitti kilpailun hämeenlinnalainen Kaija Hänninen. Kaupungin 350-juhlavuonna 1980 lausujat esittivät kaupunginteatterissa ohjelman Kaupungistani minä puhun.

Lähteet

  • Arx Tavastica : 10. Hämeenlinna-Seura 1996, s. 142-143
  • Heinänen, Tuula: Keho kantaa mielen taakkoja. Hämeen Sanomat 20.2.2007
  • Kanta-Hämeen lausujat elämän keväässä. Hämeen Sanomat 15.3.1996
  • Kanta-Hämeen Lausujat elämän keväässä. Hämeen Sanomat 15.3.1996
  • Kanta-Hämeen Lausujat: 25 Runon vuotta: historiikki, 2001
  • Kanta-Hämeen Lausujat: toimintakertomus 2006
  • Karmala, Lea: Kanta-hämeen lausujat vievät iloa ikäihmisille: riepumatto virkistää. Kaupunkiuutiset
  • Karppinen, Kari: ”Runon pitää koskettaa”. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 15.3.2006
  • Kauppinen, Maija: Ja kosketus kipinää lyö. Viikkouutiset 22.2.2007
  • Niinimäki, Pirjo-Liisa: Lausujat kattavat elämänmakuisen menyyn. Hämeen Sanomat 15.3.2006 s. 20
  • Tikkanen, Kirsi: runoilta haastaa kuuntelemaan hiljaisuutta. Hämeenlinnan viikkouutiset 25.10.2007