Lähdekoodi sivulle Vuoden 1918 tapahtumat Lammilla

== "Evon pirut"  ==

[[Evo|Lammin]]&nbsp;punakaartin johtaja oli evolainen Aksel Lindholm.&nbsp;[[Evo|Evon]] kylillä oli ollut levotonta jo syksyllä 1917. Iso-Evon työväenyhdistys oli jo vuonna 1906 tilannut Lammille punakaartin&nbsp;säännöt. [[Evon metsäopisto|Metsäopistolla]] liikkui paljon myös muualta tulleita miehiä metsä- ja uittotöissä. 

Punaiset valtasivat Lammin jo helmikuun alussa vuonna 1918. [[Harviala|Harvialan]] punakaarti&nbsp;mellasti [[Kataloinen|Kataloisilla]],&nbsp;katkoi puhelinjohtoja, ampuivat [[Jahkola|Jahkolassa]] Juho Simolan ja saapui sunnuntaina 3. helmikuuta&nbsp;[[Oitenkylä|Oitenkylän]] kautta Lammin kirkonkylään. Siellä&nbsp;joukko&nbsp;ryösteli Lammin&nbsp;osuuskauppaa, [[Lammin Säästöpankki|pankkia]], meijeriä ja muita kirkonkylän taloja. Siitä soitettiin&nbsp;[[Evon metsäopisto|Evon metsäopistolle]]. Evolla oli perustettu&nbsp;opistolaisten ja [[Evo|kyläläisten]] yhteinen&nbsp;suojeluskunta, joka oli Lammin ensimmäinen.&nbsp;Metsäopiston oppilaat vartioivat tienristeyksiä. Aivan aluksi Evon työväenyhdistyksen johtomiehet vangittiin, ja alueen punakaartin toiminta hiljeni ainakin osittain. 

Saatuaan soiton Lammin kirkonkylältä Evon suojeluskunta lähti&nbsp;kiireesti kirkolle luutnantti Leinosen ja Haapasalon johdolla, ja heihin liittyi [[Lukuvuosi 1914-1915 Porkkalan kansakoulussa|Porkkalan]] koululla lammilaisia valkoisia hevosineen ja rekineen. Osa oli aseettomia ja osalla&nbsp;oli vain kirves mukanaan.&nbsp;Harvialan punakaarti havaitsi Ormajärven jäätä pitkin tulevan hevosjonon ja lähti pakoon&nbsp;kohti [[Turenki|Turenkia]]. Evolaiset seurasivat heitä&nbsp;ja joutuivat taisteluun punaisten kanssa Palosten kylässä. Yksi punainen kaatui ja yhdeksän vietiin vankina Evolle. Tapauksen jälkeen evolaisten maine kasvoi ja he&nbsp;saivat punaisilta nimen "Evon pirut".&nbsp;Pieni joukko Evon piruja teki tiedustelumatkoja [[Tuulos|Tuulokseen]] sekä&nbsp;[[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] ja Lahden suuntaan, mutta 13. helmikuuta&nbsp;heidän piti&nbsp;palata pikimmiten&nbsp;opistolle, jonne oli tulossa punaisia sankoin joukoin.&nbsp;Asikkalasta,&nbsp;Koskelta, Hämeenlinnasta ja Turengista päin tuli&nbsp;punaisia ensin Tuulokseen 15.2. ja Lammille 17.2.1918.&nbsp;Evolle muodostui pitkäaikainen taistelurintama.&nbsp;Evon kylien&nbsp;kaatuneita punaisia oli 30.&nbsp;Valkoiset poistuivat&nbsp;Lammilta 15.2.1918, ja pitäjä jäi paikallisen punakaartin hallintaan.&nbsp;Evon suojeluskunta siirtyi 14.-15.2.1918 metsäopistolta Kuhmoisiin ja Jämsään. Lammilaisia valkoisia arvellaan olleen 107 ja evolaisia 38. 

== Lammin&nbsp;kirkonkylän tapahtumat&nbsp;  ==

[[Image:Lammi palanut kirkko1918 pienennetty.jpg|thumb|right|354px|Lammin palanut kirkko huhtikuussa 1918. Kuva: Jaakko Rautavirran kokoelmat.]]Saksalaiset joukot tulivat [[Turenki|Turengista]] Lammille 27.4.1918. Lammin kirkonkylä oli ollut punaisten vallassa n. kaksi kuukautta. 27.4.1918 iltapäivällä käydyssä Lemetinmäen taistelussa punaiset pitivät puoliaan 2-3 tuntia, jonka jälkeen ratsumestari von Ehrenkrookin johtamat&nbsp;saksalaiset tekivät rynnäkön kirkonkylään ja ottivat sen haltuunsa. Kylässä ollut suuri pakolaisten joukko pakeni taistelun aikana Lahden suuntaan perässään loput punaisten taistelujoukoista. [[Lammin kirkko|Lammin kirkon]] kellotapuli oli toiminut punaisten ase- ja ammusvarastona. Punaisille tuli kuitenkin niin kiireinen lähtö, etteivät he ehtineet ottaa varastoa mukaansa, vaan se jäi kylän vallanneiden saksalaisten haltuun. 

28.-29.4.1918 käytiin [[Tuulos|Tuuloksen]] [[Syrjäntaan taistelu|Syrjäntaan taistelut]] sinne [[Hämeenlinna|Hämeenlinnasta]] tulleiden saksalaisten joukkojen ja Tampereelta [[Hauhon 1918 kulttuuripolku|Hauhon]] kautta tulleiden punaisten välillä. Saksalaiset eivät kyenneet pysäyttämään tuhatpäisten punaisten vyöryä Lahden suuntaan.&nbsp;Lammilla olevat saksalaiset saivat tiedon punaisten läpimurrosta Syrjäntakana ja punaisten valtavasta vyörystä Lammin suuntaan. Saksalaiset valmistuivat kiireesti vetäytymään Lammilta takaisin Turenkiin välttääkseen uhkaavan saarretuksi joutumisen. 

Punaisten taistelutahto&nbsp;kesti Lammilla ja sen ympäristössä noin viikon&nbsp;ajan.&nbsp;Aseelliset ja aseettomat punaiset joukot antautuivat lopullisesti 2.5.1918. Valkoiset joukot ottivat Lammin&nbsp; haltuunsa 1.5.1918. Punaisia lammilaisia kuoli kaatuneina, teloitettuina tai vankilassa eri arvioiden mukaan&nbsp;100-133.&nbsp;Valkoisia kuoli erään luettelon mukaan 20, saksalaisia kaatui kymmenen, joista yhdeksän haudattiin Lammin hautausmaalle ja yksi Kataloisille. Hautausmaalle pystytettiin vuonna 1920 [[Lammin_muistomerkit|muistokivi]]&nbsp;kaatuneiden saksalaisten ja valkoisten muistolle.&nbsp;Kaatuneiden&nbsp;Evon metsäopiston oppilaiden muistomerkki pysytettiin Evolla vuonna 1936, Konnarilla on punaisten kaatuneiden [[Lammin muistomerkit|muistokivi]] paikalla, johon haudattiin suuri joukko punaisia.

=== Kirkon palo&nbsp;&nbsp;  ===

Saksalaisilla oli kuitenkin huolenaan punaisilta valtaamansa asevarasto, joka oli sijoitettu kellotapuliin ja voisi joutua heidän lähdettyään saapuvien punaisten haltuun. Siellä oli n. 300 kivääriä, tykin ammuksia, kuularuiskunauhaa ym. Saksalaisilla ei ollut mahdollisuutta ottaa varastoa mukaansa. Heidän oli kuitenkin otettava mukaansa kirkkoon suljettuna olleet vankinsa. 

Ensin suunniteltiin asevaraston hautaamista ja kehoitettiin kylän kaikkia miehiä tulemaan lapioiden kanssa kirkkopihaan. Pian selvisi, ettei siihen ollut enää aikaa, jonka vuoksi he päättivät sytyttää tapulin palamaan. Sitä varten kaksi saksalaista meni osuuskauppaan klo 12 pyytämään 4 l paloöljyä. Kun kaupan koko varasto oli 20 l yhdessä astiassa, veivät he sen mukanaan. Saksalaisten tulkki ilmoitti, että viimeisen saksalaisen lähdettyä kylästä räjäytetään kellotapuli, ja sen vuoksi asukkaiden on kiireesti poistuttava. Erityisesti tulkki kehotti kaupanhoitaja Laaksosta ilmoittamaan tästä tohtori Sjölinille, että hän tietää lähteä ajoissa. Samaan aikaan tulkki kävi kahden sotilaan kanssa Peltolehdon talossa pyytäen päästä rakennuksen katolla olevaan torniin katsomaan näkyisikö jo Tuuloksen suunnasta päin punaisten tuloa. Ei näkynyt. Saamansa poistumiskäskyn johdosta suurin osa kyläläisistä lähti hevosilla, polkupyörillä ja jalan kiirehtimään Padasjoelle päin. Osa meni Auttoisille saakka. 

Pelkona ei ollut yksin räjähdys ja sitä seuraava tulipalo, vaan pelko kylän joutumisesta Syrjäntaan kaltaiseksi sotatantereeksi, mikäli punaiset tulevat kirkonkylän kautta. Kirkonkylä tyhjeni lähes kokonaan ihmisistä, vain kotieläimet jäivät navettoihin. Saksalaiset lähtivät kuormastoineen Turenkiin päin ottaen mukaansa kirkkoon sulkemansa vangit. Lähtiessään saksalaiset sytyttivät kellotapulin tuleen 29.4.1918. Puurakenteinen kellotapuli syttyi, ammukset räjähtelivät, tapuli paloi kuin soihtu ja kekäleet sinkoilivat ympäriinsä. Palo levisi kirkon tervattuun paanukattoon, katto romahti sisään ja puusisustainen kirkko paloi sisältäkin kokonaan. Myös kirkon vieressä ollut Platenin hautaholvi kärsi palossa. Tuli levisi tuulen suuntaan ja tien toisella puolella paloi&nbsp;koulurakennus, joka oli toiminut myös pitäjäntupana,&nbsp;Isolukkarin ja&nbsp;Huovilan talot,&nbsp;[[Lammin Säästöpankki|Säästöpankin]] rakennus, jonka pankki&nbsp;oli ostanut Huovilalta n. 4 kk aikaisemmin, sekä&nbsp;Rautavirran rakennukset. Kauempana, nykyisellä [[Turvantalo|Turvantalon]] mäellä paloi sinne tuulen mukana lentäneistä kipinöistä tai erikseen sytytettyinä&nbsp;seurahuone, eläinlääkäri Haraldin talo ja joitakin mökkejä. 

Sammutusväestä oli puute, sillä suurin osa oli poistunut kylästä. Kirkonkylän sammutustyössä uurasti opettaja Adam Kivi apunaan muutamia miehiä. He kantoivat ämpäreillä vettä, kun kylän ainoa paloruisku paloi säilytyspaikassaan kellotapulissa.<br>Huovilan navetassa paloivat eläimet, ja vain yksi pelastui. Rautavirran pajassa ollut hevonen paloi. Isolukkarin palvelijat, jotka eivät olleet poistuneet, saivat pelastettua talon eläimet. Mikkolan eläimet Adam Kivi ajoi ulos, vaikka tuli ei sinne suuntaan levinnytkään.&nbsp; 

Kirkonkylästä paossa olleet ovat kertoneet tulipalon loimottaneen mahtavana ja pelottavana monen kilometrin päähän. Räjähtelyt ja räiskähtelyt antoivat sen vaikutelman, että kirkonkylässä taistellaan, mikä vaikutti siihen, ettei asukkaat uskaltaneet tulla sammuttamaan tulipaloa. Kun asukkaat palasivat kirkonkylään, heitä odotti puoliksi palanut kylä ja raunioitunut kirkko ja irrallaan kulkevat kotieläimet. 

Kirkonmenot pidettiin tämän jälkeen väliaikaisesti työväentalossa. Toukokuun 1. päivänä kylä saatiin takaisin, ja&nbsp;alkoi jälkiselvitysten ja uudisrakentamisen aika. Kirkko otettiin n.&nbsp;kahden vuoden rakentamisen jälkeen käyttöön vuonna 1920. 

== Lähteet  ==

Lammin pitäjän historia III. Vuodet 1917-1995. Kirj. Kaisu Koskue. Jyväskylä 2000. ISBN 951-95061-7-9 

[[Uljas Kiuru|Uljas Kiuru]] 

<br>[[Coordinates::61.080481, 25.013398| ]]

<br>

{| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto"
| rowspan="2" valign="top" | || align="center" style="background:#D3D3D3" width="160%" | '''[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissota 1918]] ''' ||
|- align="center" style="font-size: 80%;"
| colspan="1" |   Lammi | [[Tuulos|Tuuloksen]] [[Syrjäntaan taistelu|Syrjäntaka]]
|}


[[Category:Lammi]] [[Category:Sota-aika]][[Category:Häme-Wiki]]