Lähdekoodi sivulle Vihniön toveripatsas

[[Image:Vihnio.jpg|Jouni Lehtonen]] 

Muistokivessä on teksti: ”Hauholla surmattujen punaisten toverien muistoksi”. Muistokiven pystyttivät Hauhon työväenjärjestöt ja seurakunta vuonna 1947. Paikalle on haudattu 75 punaista. Aidatulla alueella on myös toinen kivi, jossa on teksti: ”Eri puolilla Hauhoa 42 teloitettua siirretty 1982”. Vuonna 1982 Vihniöön siirrettiin 42 eri puolilla Hauhoa teloitettua punaista. Vainajien siirrot järjesti Entiset punakaartilaiset ry. Muistomerkki on osa [[Hauhon 1918 kulttuuripolku|Hauhon 1918 kulttuuripolkua]] 

==== Hauhon kirkonkylän&nbsp;taistelu  ====

[[Hauho|Hauhon]] kirkonkylällä käytiin yksi vapaussodan kiivaimmista taisteluista, ja siellä punaiset kohtasi valkoiset ja saksalaiset joukot. Valkoiset suunnittelivat kirkonkylän valtausta aamulla. Vihniönmäellä he näkivät kirkonkylän olevan täynnä punakaartilaisia ja heidän hevoskuormiaan. [[Alvettulan vanha silta|Alvettulan sillan]] kohdalla käydyn taistelun jälkeen punaisia kulki Hauhon kirkonkylälle 4000 – 5000 sotilasta ja muuta pakenevaa väkeä, joka aikoi mennä Portaan kautta itään päin kohti Venäjää. Hevosia oli mukana yli tuhat. [[Hämeenlinna|Hämeenlinnasta]] vetäytyneiden lisäksi Hauholla oli myös mm. Lempäälästä tulleita taistelujoukkoja, mutta ylivoimasta huolimatta valkoiset päättivät hyökätä - vain yhden tykin turvin. Tykin ensimmäinen laukaus osui pitäjänmakasiiniin (nykyisin [[Hauho-Seura|Hauho-Seuran]] esinemuseo), mutta se jäi suutariksi. 

Punakaartilaiset aloittivat voimakkaan tulituksen ja hyökkäsivät molemmilta sivustoilta. Saksalaiset peräytyivät ensimmäisinä jättäen tykin punaisille ja aukon valkoisten rintamaan. Myös valkoisten oli pakko perääntyä Pyhäjärven ja Kotkijärven väliselle kannakselle. Punaiset seurasivat heitä vähän matkaa taistellen. Saksalaiset olivat saaneet kuitenkin puolustuksen kuntoon ja he suojasivat perääntyviä valkoisia. Punaiset luopuivat hyökkäyksestä ja lähtivät sitten etenemään Kokkilan kylän kautta&nbsp; Kokkilantietä pitkin kohti [[Syrjäntaka|Syrjäntakaa]]. 

Valkoisten joukot [[Alvettula|Alvettulassa]] ja Ellilässä kuulivat taistelun melskeen kirkonkylältä, mutta eivät lähteneet sinne joukkojen tueksi ilman etenemiskäskyä. Valkoiset menettivät puolentoista tunnin taistelun aikana kaatuneina ja haavoittuneina noin 100 miestä. Punaisia kaatui Hauhon taistelussa noin 70. 

Syrjäntaan taistelussa punaiset mursivat tien kylän läpi [[Vuoden_1918_tapahtumat_Lammilla|Lammi]]a kohti pyrkiessään, mutta Hämeenlinnasta tulleet saksalaiset lisäjoukot onnistuivat lopulta katkaisemaan heiltä tien. Motitetut punaiset otettiin vangeiksi, muiden muassa hurjapäinen [[Valkeakosken naiskomppanian hauta|Valkeakosken naiskomppania]], joka oli taistellut Alvettulassa, Hauhon kirkonkylässä ja Syrjäntakana. Heidän hautansa on [[Mustila|Mustila]]ssa.&nbsp; Eri puolilla Hauhoa teloitettiin 42 punakaartilaista, jotka haudattiin Vihniöön. Heidän joukossaan oli myös vastoin tahtoaan taisteluun pakotettuja sosialisteja, jotka saivat saman kohtalon. Hauholaisia punaisia&nbsp;oli myös vankileireillä.

==== Lähteet ====

Ulla Tupala: Kapina. Vuoden 1918 tapahtumia Hauhon alueella. (Moniste) Hauho-Seura ry 2006. 

[[Coordinates::61.174066, 24.57289| ]]

[[Category:Hauho]] [[Category:Muistomerkit]] [[Category:Patsaat]][[Category:Häme-Wiki]]