Lähdekoodi sivulle Saaren kansanpuisto

Saaren kansanpuisto sijaitsee [[Tammela|Tammelan]] [[Tammelan ylänkö|ylängöllä]] maisemallisesti kauniilla Kaukolanharjun alueella. Puisto perustettiin vuonna 1932 [[Saaren kartano|Saaren kartanolta]] vuokratulle maa-alueelle Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen toimesta yleiseksi virkistys- ja vapaa-ajan viettopaikaksi. Kansanpuiston kokonaispinta-ala on 48 hehtaaria.&nbsp;Puisto on ollut&nbsp;vuodesta 1980 lähtien&nbsp;Tammelan ja [[Forssa|Forssan]] yhteisomistuksessa. Saaren kansanpuistoa kutsutaan Lounais-Hämeen "helmeksi" harjujen, lampien ja järvien luoman kauniin maiseman takia. 

{{#display_map:60.77492,23.83364}}&nbsp; 

==== Lounais-Hämeen Pirtti  ====

Puistossa sijaitseva Lounais-Hämeen Pirtti on rakennettu vuosina 1946–1948 arkkitehti Veikko Kyanderin piirustusten mukaan. Hirsipintaisessa rakennuksessa on&nbsp; vanhalla talonpoikaisesineistöllä&nbsp;sisustettu perinneravintola.&nbsp;Rakennuksessa&nbsp;on myös&nbsp;hakkapeliittakellari. Puistoon rakennettiin ulkoilmateatteri Veikko Kyanderin suunnitelmien mukaan, johon liittyen siirrettiin vuonna 1933 Turpoon myllyltä vanha myllärin tupa. kotiseututalo, jossa toimii perinneravintola. Pirtti on rakennettu talkootyönä vuosina 1946-1948. Vuonna 1933 rakennettiin Suujärveen viettävään rinteeseen ulkoilmateatteri. Lounais-Hämeen Pirtti ja ulkoilmateatteri ovat arkkitehti Veikko Kyanderin suunnittelemia. Puistossa on myös huolto- ja kioskirakennus. 

==== Kaukolanharjun näkötorni  ====

Saaren Kansanpuisto rajoittuu yksityisten maaomistajien omistamaan harjujensuojelualueeseen, jolla sijaitsee Kaukolanharjun puinen näkötorni. Kaukolanharju on ollut suosittu näköalapaikka jo 1800-luvun jälkipuolelta. Vuonna 1926 valmistuneen näkötornin on suunnitellut forssalainen rakennusmestari A. Nummi.&nbsp;Matkailijat voivat kiivetä torniin ihailemaan&nbsp;Saaren salmelle, Pyhäjärvelle ja Kuivajärvelle avautuvaa maisemaa,&nbsp;jonka [[Hämeen Heimoliitto r.y.|Hämeen Heimoliitto]] valitsi vuonna 1995 [[Kanta-Häme|Kanta-Hämeen]] kauneimmaksi maisemaksi ja jonka ympäristöministeriö vuonna 1993 nimesi yhdeksi maamme kauneimmaksi maisema-alueeksi. Talvisodan aikana torni toimi ilmatorjunnan tähystystornina. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen 30-vuotisjuhlien aikaan vuonna 1953&nbsp;tornin läheisyyteen pystytettiin taiteilija [[Albert Edelfelt|Albert Edelfeltin]] muistokivi paikalle, jolta hän&nbsp;1880-luvulla&nbsp;on maalannut näkymänsä Kaukolanharjulta. Albert Edelfelt oli tuolloin naimisissa Saaren kartanon omistaneen suvun jäsenen Ellan de la Chapellen kanssa.&nbsp;Vuonna 1975 näkötorni korjattiin perusteellisesti, ja se on&nbsp;yleisölle avoinna kesäaikaan päivittäin klo 12-18, muuna aikana ryhmille tilauksesta. 

==== Saarensalmen silta  ====

Saarensalmen teräsbetonisilta on rakennettu vuonna 1923 rakennusliike Oy Granitin suunnitelman mukaan sodan aikana tuhoutuneen sillan tilalle. Tyypiltään silta on Hämeessä ainutlaatuinen yläpuolisilla tukikaarilla varustettu kaarisilta. Saaren sillan korkeus on 4,2 metriä ja leveys 3,50 metriä. Sillan vieressä Saaren kartanon mailla on "Kolmen sotilaan hauta", johon on haudattu kolme isonvihan aikana taisteluissa kaatunutta tuntematonta sotilasta.<br>

==== Lähteet  ====

Rakennettu Häme. Hämeen liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9 

http://goo.gl/zLSlg 

[[Category:Puistot]] [[Category:Tammela]][[Category:Häme-Wiki]]