Lähdekoodi sivulle Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirja

Julkaisutoiminnalla on ollut tärkeä sija Kotiseutuyhdistyksen toiminnassa. Ensimmäinen [[Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys|Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen]] vuosikirja ilmestyi jo vuonna 1924 ja vuonna 2009 ilmestyi järjestyksessään jo 78. julkaisu. Kirjan toimittajana oli yli neljän vuosikymmenen ajan professori [[Esko Aaltonen|Esko Aaltonen]]. Hänen jälkeensä toimituskuntaan ovat kuuluneet mm. Matti Aaltonen, Aulis Oja, Esko Viljanen, Toivo Vuorela, Lauri Pohjakallio ja Ilppo Aaltonen. Kirjasarjan julkaisemista vuodesta toiseen voidaan pitää ainutlaatuisena saavutuksena suomalaisessa kulttuurimiljöössä. <br>Vuosikirjojen sarja tarjoaa edustavan valikoiman tutkittua tietoa ja kuvauksia lounaishämäläisestä elämästä eri aikakausilta. Teossarjaan sisältyy muun muassa Esko Aaltosen kirjoittama kaksiosainen kuvaus ”Entisajan Forssaa ja sen väkeä” (Vuosikirjat 1932 ja 1933), jossa kerrotaan elävästi pienen teollisuuspaikkakunnan elämästä vuosina 1846-1899. Vuosikirja 47, joka ilmestyi v. 1978 sisältää Kaisa Ahosen kokoaman mielenkiintoisen esityksen ”Forssan teollisuusympäristön taustaa”, jossa käydään läpi Forssan keskeisten rakennusten historiaa. Museonjohtaja Lauri Pohjakallio kirjoitti vuoden 1994 julkaisuun Lounais-Hämeen Esihistorian. 

Seuraavassa on luettelo artikkeleista, jotka ovat ilmestyneet vuosikirjoissa<br><br>'''VUOSIKIRJA I – 1924<br>'''Laiho Antto: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen säännöt<br>Aaltonen Esko: Kuvaus Someron pitäjästä 1770-luvulla<br>Finne Jalmari: Tammelan kihlakunnan tuomiokirjat kaksisataa vuotta sitten<br>Sirelius U. T: Hämäläiset kansanpuvut ajanjaksolla 1738-1807<br>Hirsjärvi Tarmo: Lisiä Tammelan kansanopetuksen historiaan<br>Laiho Antto: Mustialan maataloushistoriallinen museo<br>Hyötyniemi J. E: Selostus Lounais-Hämeen museon kokoelmista<br>Laiho Antto: Uotilan talo Järvenpään kylässä<br>Hyötyniemi J. E: Lounais-Hämeenasutuksesta esihistoriallisella ajalla<br>Aaltonen E: Muuan suku- ja asutustarina asiakirjain valossa<br>Hirsjärvi Tarmo: Hajanaisia tietoja Tammelan säätyläisväestöstä 1650-1735-lukujen välillä<br>Rantanen J: Kotiseututarinoita<br>'''VUOSIKIRJA II - 1926'''<br>Pohjanpää Lauri: Tervehdys Hämeelle<br>Hyötyniemi J. E: Lounais-Hämeen museo<br>Aaltonen E: Kaukolanharjun näkötorni<br>Laiho Antto: Tervehdyspuhe Kaukolan näkötornin vihkiäisissä<br>Aaltonen E: Hyötyniemi J.E: Lounais-Hämettä koskevan kirjallisuudenluettelo<br>Hyötyniemi J. E: Eräitä latinankielisiä tiedonantoja Lounais-Hämeestä 1700-luvulla<br>Paikallistarinoita Tammelasta ja sen naapuripitäjistä<br>Hävitetty luonnonmuistomerkki<br>Kaksi huomattavaa puuta<br>Hyötyniemi J. E: Piirteitä tohtori A. E. Granfeltin toiminnasta Tammelan seurakunnan kirkkoherrana<br>Aaltonen E: Valaistusta entisen suur-Tammelan asutus- ja talousoloihin 1550-luvulla<br>Muuan lisätarina Talsolan Kuumastakivestä<br>'''VUOSIKIRJA III - 1927'''<br>Vuoriniemi J. G: Vainajille, runo kesäjuhlille<br>Hyötyniemi J. E: Tohtori A. E. Granfelt sukuhistorian valossa<br>Matisto Jalmari: Muistelmia tohtori A. E. Granfeltin toiminnasta ja vaikutuksesta Humppilassa<br>Aaltonen E: Valaistusta Lounais-Hämeen talousoloihin 350 vuotta sitten<br>Aaltonen E: Muuan huomattava yksityismuseo ja –kirjasto Lounais-Hämeessä<br>Vuorinen J. A: Tammelan Hevosystäväin toiminnasta<br>Rantanen J: Kansanuskomuksia haltioista ja paholaisista<br>Laiho Antto: Kertomus Mustialan maataloushistoriallisen museon toiminnasta vuonna 1926<br>'''VUOSIKIRJA IV - 1928<br>'''Vuoriniemi J. G: Suvun juhlille, juhlaruno maakuntajuhlille<br>Havumäki Urho: Tammelan kirkkoveneistä<br>Hinkka Sanni: Vanhan kansan muistelmia Tammelan kerjäläisistä<br>Rantanen J: Nuorison leikkejä Lounais-Hämeestä<br>Hirsjärvi T: Hajapiirteitä Perttulan taloudellisista oloista 1600- ja 1700-luvuilla<br>Hyötyniemi J.E: Jokioisten sukuoikeustilojen synnyn ja kameraalioikeudellisen aseman selvittelyä v:n 1872 valtiopäivillä<br>Hirsjärvi T: Säätyläisväestöä Tammelassa 1735-1800-lukujen välillä<br>Aaltonen E: Kaksi Tammelan vanhaa sahalaitosta<br>Hyötyniemi J.E: Kysymys eräitten Tammelan pappilaan kuuluvien niittyjen omistusoikeudesta 1600-luvulla<br>Helle Hemmi: Elopäivä Jokioisten kartanossa puoli vuosisataa sitten<br>Aaltonen E: Vanhasta lounaishämäläisestä vaateparresta<br>Kaukoranta Toivo: Kansatieteellis-sanastollinen ja historiallinen tutkimusretkikunta Tammelassa<br>Hyötyniemi J.E: Lounais-Hämeen museo<br>'''VUOSIKIRJA V - 1929'''<br>Mäkinen T: Terveysolot Tammelan pitäjässä 1800-luvun loppupuoliskolla<br>Rinne Eino: Kaupunkimatkoista ja kauppatavaroista Tammelassa viime vuosisadan puolivälissä<br>Hinkka Sanni: Vanhan kansan muistelmia Tammelan ruotuvaivaisista<br>Rantanen J: Hiilenpoltosta Jokiläänissä viime vuosisadalla <br>Suolahti Gunnar: Vähän Tammelan palkollisista viime vuosisadan loppupuolella<br>Rantanen J: Lounaishämäläinen sauhusauna<br>Rinne Eino: Tammelan asutuskysymyksiä<br>Rinne Eino: Piirteitä tammelaisesta kyläyhteiskunnasta viime vuosisadan keskivaiheilla<br>Saarinen J. O: Tammelanharjun länsiosan ns. Syrjänharjun harjuhaudoista ja -kuopista<br>Aaltonen E: Lisiä Lounais-Hämeen sahalaitosten vaiheisiin<br>Aaltonen E: Vanhan Tammelan tuuliviirejä<br>Kristillisyyden taito Jokioisten seurakunnassa ennen ison vihan aikaa<br>'''VUOSIKIRJA VI - 1930'''<br>Saarinen O. J: Hätäavustustoimenpiteitä Tammelassa katovuosina 1808-1813<br>Mikkola Elma: Muistiinpanoja tammelaisten vanhasta puvustosta<br>Rinne Eino: Maaseudun kulttuuriharrastuksista puoli vuosisataa sitten<br>Vilkuna Kustaa: Muudan lisätieto Tammelan vanhasta miesten pukuparresta<br>Mikkola Elma: Tammelan naisten tekniikasta<br>Reponen Astrid: Tammelaista muistitietoa naimatavoista ja kuolemasta 1800-luvun loppupuoliskolla <br>Reponen Astrid: Juhlatavoista Tammelassa <br>v. Weissenberg D: Vanhanaikainen tammelalainen maitotalous<br>Syrjänen Elias: Pellavan viljelys ja valmistus Humppilan pitäjän Murron kylässä viime vuosisadan loppupuolella<br>Huttunen Armas: Teurastustavat Tammelan pitäjän Hykkilän kylässä 1870-1880-luvulla<br>Hyötyniemi J.E: Piirteitä entisaikojen elämäntaistelusta vanhassa Jokiläänissä <br>Hinkka Sanni: Muistelmia Tammelan nälkävuosista <br>Syrjänen Laina: Tammelan kansanomaista ruokataloutta<br>Havumäki Urho: Muistitietoja parista tammelalaisesta rovastista<br>Aaltonen Esko: Mustialan vanhinta historiaa <br>'''VUOSIKIRJA VII - 1931'''<br>Hemmi Tellervo: Saaren kartanon torpparioloista<br>Luotonen Aimo: Tammelassa suoritetut maanjaot<br>Aaltonen Esko: Lounais-Hämetta koskevan kirjallisuuden luettelo <br>Voionmaa Väinö: Jokioisten vanhemmasta asutushistoriasta<br>Aaltonen Esko: Ypäjän Levä, vanha ryhmäkylä<br>Hyötyniemi J.E: Vanhoista kirkkomatkoista<br>Rantanen J: Kohtalonuskoa ja kansantapaa Tammelasta<br>Appelgren Arne: Tammelan vanhoista kansanomaisista huonekaluista<br>'''VUOSIKIRJA X - 1934'''<br>Sauramo M: Pernunnummi<br>Helminen Helmi: Piirteitä tammelalaisten kalastuksesta<br>Elovaara E W: Jokioisten seurakunnan messukasukat ja hopeat<br>Juvas Maija: Joulun seudun vietto Urjalassa<br>Aaltonen Esko: Lounais-Hämettä koskevan kirjallisuuden luetteloa III<br>Aaltonen Esko: Urjalan Salmen kylän kyläjärjestys v:lta 1761<br>Appelgren–Aaltonen: Entisajan messinkivalureista forssalaiseen ”jööljuuttariin" <br>'''VUOSIKIRJA XI - 1938<br>'''Helminen Helmi: Somerniemeläisten juhlavuodesta <br>Arajärvi Kirsti: Somerniemen kirkollisista oloista ja lasten alkuopetuksesta <br>Similä Sirkka: Somerniemen vanhoista naimatavoista sekä kuolemaan liittyvistä menoista ja uskomuksista <br>Hankala Valma: Kotieläimet ja niiden hoito entisaikaan Somerniemellä<br>Kauppila Lauri: Vanhasta kansanomaisesta metsästyksestä Somerniemellä<br>'''VUOSIKIRJA XII - 1940<br>'''Kauppila Lauri: Urjalan kalastuksesta<br>Helminen Terttu: Vanhan Urjalan maanviljelyksestä<br>Vehmas Eevertti: Urjalan pitäjän maanviljelysseuran alkuvaiheista<br>Arajärvi Kirsti: Urjalaisten vanhasta kaupallisesta elämästä<br>Koponen Eila: Naisten ja tyttöjen vaateparsien kehityksestä Urjalassa<br>Kantala Kirsti: Urjalan vanhoista parannustavoista ja parantajista<br>'''VUOSIKIRJA XIII - 1944<br>'''Oja Aulis: Somerniemen seurakunnan perustaminen<br>Arajärvi Kirsti: Somerniemen kaupasta viime vuosisadan jälkipuoliskolla<br>Helminen Terttu: Somerniemen vanhaa maanviljelystä<br>Hankala Valma: Somerniemen vanhaa kotitaloutta<br>Kauppila Lauri: Urjalan vanhasta metsästyksestä<br>Hankala Helena: Urjalan vanhaa karjanhoitoa<br>Kyrölä Väinö: Urjalan keinutuoleista<br>Asunta Heikki: Neljäs käsky. Juhlaruno<br>'''VUOSIKIRJA XIV - 1945'''<br>Kaukoranta Toivo: Salmisto, vanha hämäläinen kiuaskivi<br>Oja Aulis: Etelä-Someron asutushistoriaa<br>Helli Hemmi: Vapaaherra Johan Mannerheimin vaikutus Jokiläänissä<br>Vainio Aune: Jokiläänin torpparioloista<br>Kytölä Arvo: Urjalan kirkkojen vaiheita<br>Aaltonen Esko: Lounais-Hämettä koskevaa kirjallisuutta <br>'''VUOSIKIRJA XV - 1946'''<br>Oja Aulis: Ypäjä ja Manninen<br>Aaltonen Esko: Helavalkeiden historiaa<br>Voipaala Hannu: Somerniemen yhteiskunnallisista oloista<br>Vainio Aune: Tehtaalaisen asuinhuone Forssassa 1800-luvun loppupuoliskolla<br>Vehmas Eevertti: Urjalan maanviljelysseuran toiminta (1887 - 1896)<br>Cleve Nils: Lasimaalaus Palikaisten kartanosta<br>Mäkitalo H J: Ypäjän seurakunnan museo<br>'''VUOSIKIRJA XVI - 1947'''<br>Oja Aulis: Tammelan seurakunnan vanhimmat asiakirjat<br>Oja Aulis: Urjalan Hakolahti - Välkkilän vaiheita<br>Appelgren Arne: Eräs muistotaulu Tammelan kirkossa<br>Aaltonen Esko: Kansan paheita ja kasvatusta Somerniemellä<br>Salmo Helmer: Urjalan muinainen asutus rautakauden löytöjen valossa<br>Nenye Ruth: Muistitietoa Urjalan vanhasta kyläyhteiskunnasta<br>Virtaranta Pertti: Antero Vareliuksen runoelma "Wankelmodet" eli "Horjuvaisuus"<br>Horila Tapio: Someron sanaparsista<br>Valonen Niilo: Tammelan seudun tuohikulttuurista<br>Virtaranta Pertti: Kielennäytteitä Somerolta<br>'''VUOSIKIRJA XVII - 1948<br>'''Oja Aulis: Kolme entisajan kirkkoa vanhojen karttojen kuvaamana<br>Ståhlberg Ester: Muistoja Forssasta<br>Aaltonen Esko:Rusthollin tavarat ja eläkkeet yli 100 vuotta sitten<br>Hirsjärvi Auvo: Lounaishämäläistä tervanpolton tekniikkaa<br>Arajärvi Kirsti: Urjalan vanhinta historiaa<br>Viljanen Esko: Muuan varhainen kollektiivinen liikeyritys<br>Appelgren Arne: Renessanssiarkku Lounais-Hämeen museossa<br>Aaltonen Esko: Lisätietoja Emanuel Kanajärvestä ja hänen talostaan<br>'''VUOSIKIRJA XVIII - 1949'''<br>Aaltonen Esko: Vanha kihlakunnankertomus<br>Hirsjärvi J V: Muinaisjäännöksiä Tammelan kihlakunnassa<br>Oja Aulis: Lounais-Hämeen asutuskysymyksiä<br>Brander T: Urjalan Kivijärven seudusta<br>'''VUOSIKIRJA XIX - 1950<br>'''Kivikoski Ella: Rautakauden löytöjä Lounais-Hämeestä<br>Pylkkänen Riitta: Someron vanha alttarikaappi<br>Oja Aulis: Jokioisten rovastintarkastuspöytäkirjat 1666 - 72<br>Koskimies Y S: Lounais-Hämeestä isonvihan aikana Venäjälle viedyt henkilöt<br>Viljanen Esko: Muistelmia eräistä Lounais-Hämeen majataloista <br>Brander T: Urjalan Kivijärven seudusta. Toinen osa<br>Helle Hemmi: E Y Pehkonen Jokiläänin uudistajana<br>'''VUOSIKIRJA XX - 1951<br>'''Brander Tor: Urjalan Kivijärven seudusta. Kolmas osa<br>Oja Aulis: Kokko-Ikaala-Saviniemi-Suonpää<br>Koskimies Y.S: Kertomus Sääksmäen alisen kihlakunnan tilasta v:lta 1730<br>Aaltonen Esko: Forssan ensimmäiset teollisuuslaitokset<br>Kytölä Arvo: Urjalalaisen vierasrakennuksen kehitystä<br>Aaltonen Esko: Muistoja umpipihatalosta<br>Innanen E. O: Väestöntutkimuksia Jokioisten ja Koijärven pitäjistä v. 1949<br>Niemistö Arvi: Jokioisten keskuksen taloudellis-yhteiskunnallinen vaikutus<br>Gripenberg Bertel: Kesäkuun yö<br>Sajaniemi-Ranttila: Lounais-Hämeen laulu<br>Astala-Weymarn: Hymni synnyinseudulle (Urjalan kotiseutulaulu)<br>'''VUOSIKIRJA XXI - 1952'''<br>Brander T: Urjalan Kivijärven seudusta. IV osa<br>Oja Aulis: Lounaishämäläisiä talonpoikia Ruotsi-Suomen valtiopäivämiehinä<br>Koskimies Y.S: Lounais-Hämeen väestön siirtymisestä palvelukseen Turun ja Porin lääniin 1730- ja 1740-luvuilla<br>Donner Harry: Laamanni Kustaa Gottlieb Reuterholm, Jokiläänin omistaja vv. 1773-1791<br>Oja Aulis: Lounais-Hämeen kestikievarit 1700-luvulla<br>Fagerström Lars: Luonnonsuojelualueita Lounais-Hämeeseen<br>Hirsjärvi Auvo: Kaksi huonekalua Lounais-Hämeen museosta<br>Aaltonen Esko: Kirjailija Adolf Paul Talsolasta<br>Aaltonen Esko: Lounaishämäläisiä kansansoittajia<br>Tammelalainen kansanlaulu<br>

'''VUOSIKIRJA XXII - 1953<br>'''Donner Harry: Laamanni K. G. Reuterholm Suomessa v. 1776 ja 1777<br>Oja Aulis: Lounaishämäläisiä paikalliskuvauksia 200 vuoden takaa<br>Aaltonen Esko: Taipaleen kylänmyllyn vaiheita v:een 1890<br>Ojanen Eeva: Tammelan kivikirkon laajentamisen vaiheita<br>Neuvonen K. J: Lounais-Hämeen graniiteista<br>Simonen Ahti: Lounais-Hämeen harvinaisista mineraaleista<br>Urjalan lintujärviä, lausunto<br>Astala Aarne A: Muistikuvia ja asiakirjatietoja talosta ja suvusta<br>Astala Aarne A: Lounais-Hämeen menestys (runo)<br>'''VUOSIKIRJA XXIII - 1954<br>'''Brander T: Lounais-Hämeen maisemien kauneutta arvioimassa<br>Huokuna Armas: Tammelan ja Forssan linnusto ennen ja nyt<br>Brander T: Ohjeita rauhoitusanomusten laatimiseksi<br>Donner Harry: Laamanni K. G. Reuterholm Suomessa v. 1784 ja 1785<br>Viljanti Arvo: Reinhold von Stockholm ja ensimmäisen Hämeen lippukunnan synty<br>Oja Aulis: Menoinen - Matku - Vuoltee - Kölli<br>Oja Aulis: Vuodentulo Lounais-Hämeessä katovuonna 1696<br>Leppäaho Jorma: Urjalan kalmisto ja sen arvokkaat muinaislöydökset<br>Koskimies Y. S: Lounais-Hämeen viranomaisten arkistot Hämeenlinnan maakunta-arkistossa<br>Ojanen Eeva: Laurentius Petri Aboicus-Tammelinus ja hänen sukunsa<br>Hirsjärvi A: Riutta, vanha somerolainen torppa<br>Astala Aarne A: Urjalankylä (runo)<br>Pylkkänen Tauno: Muistojen valssi (nuotit pianolle)<br>Hykkilän ja Lunkaan kotiseutulaulu (nuotit ja sanat)<br>Tammelan ja Somerniemen vaakunat<br>'''VUOSIKIRJA XXIV - 1955<br>'''von Frenckell, Ester-Margaret: Taiteilijoiden näkemys Saaren luonnosta<br>Oja Aulis: Lounais-Hämeen papisto 1492-1722<br>Oja Aulis: Katovuosi 1601 Lounais-Hämeessä<br>Koskimies Y. S: Tilaton väestö Urjalan pitäjästä vv. 1750-1765<br>Juva Einar W: Oripään lähde ja muudan suunnitelma sen<br>käyttämisestä yli kaksisataa vuotta sitten<br>Ojanperä Kaisu: Naisten puvuista Humppilassa 1800-luvun jälkipuoliskolla<br>Horila Tapio: Someron Iso-Mikko<br>Aaltonen Esko: Eemeli Vihervaara kansantietouden kerääjänä<br>Lindqvist Erik: Nuutajärven Lasitehtaan marssi (nuotit pianolle)<br>Saaren kansanpuistoon pystytetty myllärinpirtti<br>Urjalan kunnan vaakuna<br>'''VUOSIKIRJA XXV - 1956<br>'''Oja Aulis: Lounaishämäläisten kaupunkimatkat isonvihan aikana<br>Koskimies Y. S: Urjalan käsityöläiset 1600- ja 1700-luvulla<br>Koskimies Y. S: Vanhoja Lounais-Hämeen pitäjien karttoja Ruotsin arkistoissa<br>Aaltonen Esko: Somerniemen kellotapuli<br>Salo Unto: Kimpitekniikka ja kimpiastioita<br>Astala Aarne A: Urjalalaisen vanhanisännän muisteloita<br>'''VUOSIKIRJA xxvi - 1957<br>'''Oja Aulis: Achrenius-suvun alkupolvet<br>Ojanen Eeva: Tammelan seurakunta ja sen papisto 1700 - 1772<br>Astala Aarne A: Taipaleen Alleista ja Allien miekkalinjasta<br>Simonsuuri Lauri - Kilpelä Eeva: Somerolla elää kansantarina<br>Nylund S. A: Muistojeni Minkiö<br>Koskimies Y. S: Lounais-Hämeen vanhimmat sakkoluettelot I<br>Astala Aarne A: Eräistä Urjalan vaiheisiin liittyvistä aatelisista ja heidän sukulaispiiristään<br>Koskimies Y. S: Lounaishämäläisiä kirkonarkistoja Hämeenlinnan maakunta-arkistossa<br>Salo Unto: Leivästä ja leipomisesta<br>Aaltonen Esko: Lisävalaisua Emanuel Kanajärven elämänpiiriin<br>Aaltonen Esko: Pohjapiirroksia Lounais-Hämeen vanhoista ryhmäkylistä<br>Kansallisia herkkuruokia<br>Sopimus Saaren leiriytymisalueesta<br>Vuokravälikirja Jokioisten ent. pappilanrakennuksesta<br>'''VUOSIKIRJA XXVII - 1958<br>'''Keränen Helga: Kolmen vuosikymmenen takainen Forssa<br>Koskimies Y. S: Lounais-Hämeen vanhimmat sakkoluettelot II<br>Oja Aulis: Lounais-Hämeen taloustilastoa 1830-luvulta<br>Ranta Kalevi: Juuso Ranttila Perttulan koulun opettajana<br>Kytölä Arvo: Vuodevaatteiden kehityksestä Urjalan ja Koijärven pitäjissä ajanjaksolla 1900-1957<br>Astala Aarne A: Puolivuosituhantiset polvet<br>Astala Aarne A, Ikonen Lauri: Hakkapeliittain kappelin kalmistossa (laulu)<br>

'''VUOSIKIRJA XXVIII - 1959<br>'''Salo Unto: Lounais-Hämeen kulttuurihistoriaa<br>Oja Aulis: Lounais-Hämeen sotamuistot vuodelta 1599<br>Aaltonen Esko: Torron kyläkirkko ja kirkkopyhä<br>Koskimies Y. S: Jokioisten kartanon arkisto I<br>Kytölä Arvo: Ihmisen viimeinen matka<br>Astala Aarne: Urjalaisemännän ja pitäjännikkarin jäämistöt 150 vuotta sitten<br>'''VUOSIKIRJA XXIX - 1960<br>'''Luotonen Aimo: Maanjaot Portaan lohkokunnassa<br>Hidén W. J. P: Etelähämäläinen Juselius-suku<br>Ojanen Eeva: Mikael Avellan Tammelan kirkkoherrana 1773-1807<br>Aaltonen Esko: Lisätietoja Torron kyläkirkosta<br>Koskimies Y. S: Jokioisten kartanon arkisto II<br>Aaltonen Esko: Jokioisten kappalaispappila 1870<br>Oja Aulis: Eräjärvestä huvilayhdyskunnaksi<br>'''VUOSIKIRJA XXX - 1961<br>'''Aaltonen Esko: "Lounais-Hämeen laulu". Kotiseuturunojen kokoelma<br>Astala Aarne A: Runot - koonnut, järjestänyt ja osin kääntänyt A.A.<br>Oja Aulis: Neljä lounaishämäläistä pergamenttiasiakirjaa<br>Ojanen Eeva: Nils Magnus Tolpon aika Tammelassa<br>Ojala Sulho: Orisuon niittupirttikausi<br>Hidén W. J. P: Somerniemeläisiä talonpoikaissukuja<br>Koskimies Y. S: Jokioisten kartanon arkisto III<br>Hirsjärvi A: Tietäjän parannuslepät<br>Aaltonen Esko: J. H. Lidén Jokioisilla 1761-2<br>'''VUOSIKIRJA XXXI - 1962<br>'''Lounais-Hämeen laulu II<br>Oja Aulis: Ruotsin isänmaallisen seuran palkitsemat lounaishämäläiset<br>Hidén W. J. P: Someron Syvänojan Sonni ja Manni<br>Oja Aulis: Puhelimen alkuajoilta, Lounais-Hämeen puhelinlinjat viime vuosisadalla<br>Koskimies Y.S: Jokioisten kartanon arkisto IV<br>Aaltonen Esko: Urjalan Nyströmit ja Maunulat<br>'''VUOSIKIRJA XXXII - 1963<br>'''Waris Heikki, Aaltonen Esko: Henkilökuvan piirteitä<br>Kivikoski Ella: Kaarinan Nummen risti<br>Hirsjärvi A: Kasiliskon kintereillä<br>Oja Aulis: Tammelan Hykkilän asutushistoriaa<br>Oja Matti: Tammelan Kaukolan vanhin paikannimistö<br>Koskimies Y.S: Huomioita väestön liikkuvuudesta Jokioisten kappeliseurakunnassa vuosina 1678-1709<br>Peltovuori Risto: Jokioisten kartanon alustalaisten asema ja vuokrat 1800-luvulla. (Esipuheen kirjoittanut Eino Jutikkala)<br>Laine-Juva Yrjö: Lounais-Hämeen vanhoja kyliä ja taloja<br>Vesikansa Jouko: Erään karvarin naimakauppa<br>Virrankoski Pentti: Lounais-Hämeen kotiteollisuus 1880-luvulla<br>Karlstedt K. A.- Favén Oskar - Uotila Eljas: Maalaisoloista Tammelan ja Hauhon kihlakunnissa<br>Horila Tapio: Someron museon paja<br>Kytölä Arvo: Isontalon yksityismuseo Urjalassa<br>Viljanen Esko: Verenseisottajia ja selvänäkijöitä<br>Aaltonen M: Esko Aaltosen julkaisuja ja kuvauksia Lounais-Hämeestä 1953-1962<br>Kaukoranta Toivo: Genealogia Esko Aaltonen - Esivanhempien saattoa<br>'''VUOSIKIRJA XXXIII - 1964<br>'''Niemi Onni: Aksel Wilhelm Wahren. Toiminnan varhaisin kausiSuomessa 1838-1852<br>Oja Aulis: Entisajan kulmakuntasaarnat Lounais-Hämeessä<br>

'''VUOSIKIRJA XXXIV - 1965<br>'''Jääskinen Arvo:Havaintoja Mustialasta v:lta 1878<br>Aaltonen Esko: Tammelan pappila ja pappilanlääni lähinnä 1890-luvulla<br>Ojanen Eeva: Talonpoikaissäädyn puhemies Kaarle Kustaa Ojanen<br>Aaltonen Esko: Heikki Kanajärvi<br>Aaltonen Esko: Selityksiä Levän vanhan kylän rakennuskaavaan<br>'''VUOSIKIRJA XXXV - 1966<br>'''Haavio Martti,Eino Jutikkala,Tauno Nurmela: Esko Aaltosen muistolle<br>Oja Aulis: Lounaishämäläisiä puumerkkejä 1500-luvulta<br>Koskimies Y.S: Åvikin lasinpuhaltajasukuja (Waltzer)<br>Peltovuori R. O: Numerotietoja Jokioisten kartanon alustalaisten vuokrista 1800-luvulla<br>Palperi Maija: Kotiseutukuvauksia Lounais-Hämeestä I-XLII (hakemistot)<br>'''VUOSIKIRJA XXXVI - 1967<br>'''Antto Laihon kotiseuturahasto<br>Oja Aulis: Lounais-Hämeen keskiaikaisia asiakirjoja I: 1340-1500<br>Koskimies Y. S: Åvikin lasinpuhaltajasukuja<br>Hyyrynen Tuula: Perinteellisten tapojen säilymisestä Tammelan pitäjän Hykkilän ja Lunkaan kylissä<br>Asp Erkki: Kyläily maaseutuyhteisön sosiaalisen kiinteyden osoittajana<br>Haavio Ari: Sosiaalinen osallistuminen kyläyhteisössä<br>'''VUOSIKIRJA XXXVII - 1968<br>'''Kuntauudistus historian näkökulmasta<br>Oja Aulis: Lounais-Hämeen keskiaikaisia asiakirjoja II: 1501-1506<br>Oja Matti: Laurentius Petri Tammelinus, sananlaskujen kerääjä<br>Hirsjärvi A: Jokioisten kappalaisen riimusauva<br>Aurola Eelis: Forssan tehtaankouluista<br>Saarinen Leena: Jalmari Järviön kirjailijamuotokuva<br>Varis Marjatta:Lapsiin liittyvää murresanastoa ja muistitietoa<br>Tammelan Kaukolasta<br>Pylkkänen Ellen: Hampaankoi ja hiukkahammas<br>'''VUOSIKIRJA XXXVIII - 1969<br>'''Ehdotus Lounais-Hämeen paikkakuntajuhlien ajankohdiksi<br>Oja Aulis: Lounais-Hämeen keskiaikaisia asiakirjoja III: 1507<br>Koskimies Y. S.: Åvikin lasinpuhaltajasukuja III (Kempe, Wikstedt, Åberg)<br>Kujanpää Pekka: Saviastioiden valmistuksesta Somerolla<br>Varis Marjatta: Lumpeen kukka - Tammelan nuorisoseuran varhaiskukintoja<br>'''VUOSIKIRJA XXXIX - 1970<br>'''Lounais-Hämeen tutkija Aulis Oja 60-vuotias<br>Anttila Veikko: Joutomaanantai<br>Hirsjärvi A.: Varas vaiko onnenmyyrä<br>Oja Matti: Ristimänimistä johtuneet vanhan Tammelan kantatalojen nimet<br>Horila Tapio: Tammelalainen torppa Someron museossa<br>Kytölä Arvo: Isontalon museo Urjalassa<br>Koskimies Y.S.: Tammelan piirilääkärin kertomus piirinsä oloista v:lta 1860<br>Aurola Eelis: Suomen ensimmäinen kansakoulujen piiritarkastajan pitämä opettajakokous Tammelassa 20.-21.12.1874<br>Varis Marjatta: Luettelo Aulis Ojan julkaisuista<br>'''VUOSIKIRJA XL - 1971<br>'''Neljäskymmenes vuosikirjamme<br>Oja Aulis: Lounais-Hämeen keskiaikaisia asiakirjoja IV: 1508<br>Koskimies Y. S.: Åvikin lasinpuhaltajasukuja IV (Appelgren, Winterbeck)<br>Laurila Jaakko: Lounais-Hämeen käsityöläisistä vuoteen 1867<br>Aurola Eelis: Forssan ruotsalainen yhteiskoulu<br>Varis Marjatta: Santeri Nuortevan Forssan-kausi<br>Oja Aulis: Kerttu Nuortevan elämäntarina<br>Paukkala Kosti: Kuvanveistäjä Aukusti Veuro<br>Kytölä Arvo: Urjalan muistomerkki<br>Palperi Maija: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjat XXXI-XL, hakemistot<br>'''VUOSIKIRJA 41 - 1972<br>'''Forssan tehdasyhdyskunnan perustamisesta 125 vuotta<br>Oja Aulis: Lounais-Hämeen keskiaikaisia asiakirjoja V: 1509-1510<br>Koskimies Y. S.: Åvikin lasinpuhaltajasukuja V (Björn, Blekman, Monthén, Wagner)<br>Lahtonen Hannu: Forssalaista teatteria vuodesta 1880<br>'''VUOSIKIRJA 42 - 1973<br>'''Aaltonen Matti: Viisikymmentävuotias yhdistyksemme<br>Oja Aulis: Lounais-Hämeen keskiaikaisia asiakirjoja VI: 1511-1538<br>Aurola Eelis: Koulupakosta oppivelvollisuuteen<br>Saarinen Eero-Eetu: Urjalan reservikomppania 1883-1899<br>Oja Matti: Konrad Sundblomin puhe Tammelan Nuorisoseurassa 10.11.1895<br>Niiranen Veikko: Sosialidemonkraattisen puolueen perustaminen ja Forssan ohjelman synty v. 1903<br>Oja Matti: Tammelan Käsityöläisklubin seuralehti "Ammatti-Ystävä" 1905-1906<br>Viljanen Esko: Puoli vuosisataa kotiseututyötä Lounais-Hämeen hyväksi. Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys 1923-1973<br>Myllyniemi Seppo: Lounais-Hämeen Museon asiakirjakokoelma Hämeenlinnan maakunta-arkistossa<br>Horila Tapio: "Uljas se on suurten siipien suhistessa".Someron tuulimyllyjen, erityisesti Härkälän tuulimyllyn vaiheita<br>'''VUOSIKIRJA 43 - 1974<br>'''Onko Vuosikirjoistamme hyötyä?<br>Oja Aulis: Tammelan seurakunnan alkuvaiheita<br>Oja Aulis: Tammelan kirkon laajennuspiirustukset 1700-luvulta<br>Rosenberg Antti: Mustialan ja Forssan maanviljelyskokoukset ja näyttelyt 1870-luvulla<br>Oja Aune: Lounais-Hämeen maataloustilastoa vuodelta 1881<br>Anttila Veikko: Tammelan uudistuva maatalous 1880-1909<br>'''VUOSIKIRJA 44 - 1975<br>'''Tietosanakirjat ja paikallishistoria<br>Oja Aulis: Lounais-Hämeen rikostilastoa vuosilta 1506-1510<br>Oja Aulis: Lounais-Hämeen rovastikäräjien sakkoluettelot vuosilta 1553-1554<br>Borenius Carl Petter: Historiallinen ja taloustieteellinen kuvaus Someron pitäjästä (väitöskirja vuodelta 1774, suomentanut Aulis Oja)<br>Selin Rauno: Venäläistämiskausi Lounais-Hämeessä laittomien asevelvollisuuskutsuntojen valossa<br>'''VUOSIKIRJA 45 - 1976<br>'''Vuorela Toivo: Työn ja toimen mies<br>Oja Aulis: Urjalan keskiaika<br>Oja Matti: Ristimänimistä johtuneet kantatalojen nimet Humppilassa, Jokioisissa, Somerniemellä, Somerolla, Urjalassa ja Ypäjällä<br>Anttila Veikko: Pärekatto<br>Horila Tapio: Somerolaiset Kempen rukkivarvarit<br>Hirsjärvi A.: Junarosvoja Minkiöllä<br>Saure Hilpi: Esko Aaltosen käsikirjoituskokoelma Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjallisuusarkistossa (esipuheen kirjoittanut Kaarina Sala)<br>Oja Aune: Lounais-Hämeen Joulu 1945-1975<br>Oja Aulis: Forssalaisen Helinin-Heiniön suvun pääjuuri<br>'''VUOSIKIRJA 46 - 1977<br>'''Professori Aulis Oja 1910-1976<br>Seela Jacob: Åvik Suomen lasiteollisuuden uranuurtajana<br>Haavisto Juhani: Adolf Lindeberg - Portaan tietäjä<br>Oja Aune, Vuorela Toivo: Aulis Ojan julkaisut 1970-1976<br>'''VUOSIKIRJA 47 - 1978<br>'''Alanen Timo: Hyrsyt VII<br>Ahonen Kaisa: Forssan teollisuusympäristön taustaa<br>'''VUOSIKIRJA 48 - 1979<br>'''Vuorela Ulla:Makuupaikan kausimuutosta suomalaisen maalaisyhteisön perinteessä - On the Periodical Change of Bedsteads in the Tradition of Finnish Rural Life<br>Ruoppila Veikko:Paikallista murresanastoa Väinö Linnan romaanissa Täällä Pohjantähden alla. – Dialectical Expressions in the Novel Täällä Pohjantähden alla of Väinö Linna<br>'''VUOSIKIRJA 49 - 1980 <br>'''Pohjakallio Lauri: Lounais-Hämeen museo. - The Museum of South-West Häme 1980<br>'''VUOSIKIRJA 50 - 1981 <br>'''Salo Unto: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen viisikymmentä vuosikirjaa<br>Talvi Veikko: Uudisraivaaja Esko Aaltonen<br>Aartolahti Toive: Torronsuo<br>Sihvo Pirkko: Tammelan Torron kylä<br>Valonen Niilo: Kalevalan hirvitarha<br>Kämi Tuula: Someron Pajulan kylän paikannimistöä<br>Arajärvi Kirsti: Urjalan tuli rautatien varteen<br>Horila Tapio: Näin syntyi Kultelan savenvalajamuseo<br>Pohjakallio Lauri: Pataterva<br>Huuhtanen Taina: Miten Ypäjästä tuli hevospitäjä<br>'''VUOSIKIRJA 51 - 1982<br>'''Vento Urpo: Toivo Vuorela 1909-1982<br>Hirviluoto Anna-Liisa: Hämeen ja Halikonlahden yhteydet rautakaudella<br>Räsänen Matti: Lounaishämäläinen pitoperinne<br>Pohjakallio Lauri: Rautakauden löytöjä Forssasta ja Tammelasta<br>'''VUOSIKIRJA 52 - 1983<br>'''Aaltonen Matti: Kuusikymmenvuotias yhdistyksemme<br>Merilä Esa: Forssan ja Tammelan postileimat 1860-1983<br>Horila Tapio: Johannes Vuoriniemi, monipuolinen kulttuuri-persoonallisuus<br>Vilkuna Janne: Keski-Suomen museon lounaishämäläiset esineet<br>Kämi Tuula: Köllinimiä somerolaisittain<br>Pohjakallio Lauri: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjat 41-50 hakemistot<br>'''VUOSIKIRJA 53 - 1984<br>'''Pohjakallio Lauri: Urjalan kansallispukujen vaiheita<br>Brander Anna-Liisa: Urjalan Nuutajärven kartanon omistajien vaiheita<br>Aaltonen Matti: Forssan katujen nimien alkuperistä<br>Pesälä Sanna Kaisa: Gösta Grotenfelt museomiehenä ja kansatie-teilijänä<br>Hirsjärvi A: Sika-Kalle, Kalle Kustaa Ekholm<br>Alanen Timo: Lounais-Hämeen -(i)nen-loppuisia paikannimiä<br>'''VUOSIKIRJA 54 - 1985<br>'''Salmenoja Juha: Jokioisten-Forssan rautatieosakeyhtiön arkisto<br>Pohjakallio Lauri: Kaivohauki<br>Isotalo Merja: Lounais-Häme Turun akatemia väitöskirjoissa<br>Alanen Timo: Lounais-Hämeen ja ympäristön naisten ristimänimet 1500-luvun puolimaissa<br>Pohjakallio Lauri: Lounais-Hämeen museon vaihtuvat näyttelyt<br>'''VUOSIKIRJA 55 1986<br>'''Nieminen Heikki: Kotiseutu toisena työsarkana<br>Alanen Timo: Gustav Adolph Bökmanin Someron pitäjän kuvaus<br>Härme Jussi: Vanhaa paikallishistoriaa<br>Isotalo Merja: Lounais-Hämeen elinkeinoista vapaudenajalla (1721-1772)<br>Pohjakallio Lauri: Nuorten keräilijöiden tallentamat lounais-hämäläiset paikallistarinat<br>Niemi Ilona: Tammelan maantiet ja liikenne vuosikymmeniä sitten<br>Isotalo Jari: Forssan vesilaitoksen toiminta 1942-1984<br>'''VUOSIKIRJA 56 - 1987<br>'''Pohjakallio Lauri: Forssan nimen alkuperästä<br>Rantanen-Korpela Tiina: Porvarillisen sanomalehdistön suhtautuminen Forssan puoluekokoukseen v. 1903<br>Heikkilä Pekka Lounaishämäläisiä exlibristaiteilijoita<br>'''VUOSIKIRJA 57 - 1988<br>'''Asp Erkki: Esko Aaltonen toimittajana<br>Haggrén Georg: Åvik Suomen lasiteollisuuden uranuurtajana. Tehtaan vaiheet perustamisesta vuoteen 1762<br>Horila Tapio: "...sanoi Varelius". - Loimaalaiset muistelevat entistä rovastiaan ja hänen pappilaansa<br>Pohjakallio Lauri: Muolaan valokuvia Lounais-Hämeen museon kokoelmissa<br>Talvio Tuukka: Tammelan roomalainen rahalöytö<br>Aro Hilkka: Oy Forssa Ab:n arkisto Mikkelissä<br>'''VUOSIKIRJA 58 - 1989 <br>'''Pohjakallio Lauri: Lounaishämäläinen kehäjuusto ja juustokehä<br>Masonen Jaakko: Mämmin turvin Lietsuun<br>Linnamäki Seija: Somerniemen hautausmaan vanhimmat hautamuistomerkit<br>'''VUOSIKIRJA 59 1990<br>'''Aaltonen Esko: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen toimintaa 1923-1948<br>Harjunen Jorma: Forssan yhtiö toissa päivänä ja eilen<br>Kemppainen Seppo: Tammelan ja Someron ratsutilallisväestö yhteisönä vuosina 1770-1860<br>Masonen Jaakko, Hänninen Mauno: Loppi - Teuro - Urjala -maantie<br>Pohjakallio Lauri: Vasarakirveskulttuurin löytöjä Lounais-Hämeessä<br>Niemi Ilona: Tammela-Seuran 10-vuotishistoriikki 1978-1988<br>'''VUOSIKIRJA 60 - 1991 <br>'''Kuudeskymmenes Vuosikirjamme<br>Nieminen Heikki: Raatalinmäki - lähes kadonnut yhdyskunta Forssan Vieremässä<br>Saukoniemi Tellervo: Saikon huvilaelämää Tammelassa 1920- ja 1930-luvuilla<br>Pohjakallio Lauri: Taikakaluina käytettyjä lounaishämäläisiä kivikauden löytöjä <br>Sarvas Pekka: Keskiajan aurtua Hämeen Härkätien varressa<br>Kämi Tuula: Maan viljeleminen, karjanhoito ja laitumet pellon nimen antajana<br>Alanen Timo: Urjalan ja Tammelan raja Lunkinturpeesta Vuolteenkoskeen<br>'''VUOSIKIRJA 61 - 1992 <br>'''Tuominen Marko: Vuoden 1918 vallankumous Tammelassa<br>Kämi Tuula: Metsästykseen ja riistaan liittyvä viljelynimistö<br>Alanen Timo: Someron ja Tammelan kyläkuvauksia 1700-luvun lopulta<br>Saikku Valo: Arvoituksellisen Kaukonkallion kulttisalaisuus askarruttaa yhä<br>Pohjakallio Lauri: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen Vuosikirjat 51-60 hakemistot<br>'''VUOSIKIRJA 62 - 1993 <br>'''Pohjakallio Lauri: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys 70-vuotias<br>Pohjakallio Lauri: Tammelan Kuivajärven siitepölyanalyysin taustaa Vuorela Irmeli ja Kankainen Tuovi: Tammelan asutushistoriaa Kuivajärven kerrostumien paleoekologisen tutkimuksen valossa<br>Alanen Timo: Lounaishämäläisiä 1700-luvun kyläkuvauksia<br>'''VUOSIKIRJA 63 - 1994<br>'''Pohjakallio Lauri: Lounais-Hämeen esihistoria<br>'''VUOSIKIRJA 64 - 1995<br>'''Laine Jari: Forssan väestönkehitys ja -rakenne 1847-1990<br>Pohjakallio Lauri: Forssan elokuvateattereiden historiaa<br>Alanen Timo: Vaihtuneita järvien ja lampien nimiä Lounais-Hämeessä<br>Talvio Tuukka: Kylmäkosken roomalainen rahalöytö<br>'''VUOSIKIRJA 65 - 1996<br>'''Salo Marja-Leena: Nuutajärven lasitehtaan keskeiset rakennukset<br>Kärki Manu: Nimikivillä on tarinansa<br>Saikku Valo: Hämäläisten sodanjumala paikannimien perustana<br>Pohjakallio Lauri: Valokuvauksen harrastuksesta L-Hämeessä<br>Alanen Timo: Somerolaiset, posti ja sanomalehdet 1800-luvun lopulla<br>Alanen Timo: Someron seurakunnan hopeinen viljantähkä<br>Hirsjärvi Auvo: Similän luhdassa<br>'''VUOSIKIRJA 66 - 1997<br>'''Pohjakallio Lauri: Forssan Museo<br>Mansikkaniemi Sanna: Jumala canssans wapact - piru,"n sydhän pacacht. Keskiaikaisen liturgisen lauluperinteen jatkuminen uskonpuhdistuksen alkuaikoina Tammelassa<br>Alanen Timo: Kajaanin sissipataljoona ja somerolaiset vuosina 1918 - 1920<br>Saikku Valo: Furuhjelmit - merkittävä vaikuttajasuku<br>'''VUOSIKIRJA 67 - 1998<br>'''Aaltonen Matti: Seitsemänkymmentäviisivuotias yhdistyksemme<br>Pohjakallio Lauri: 75 vuotta lounaishämäläistä kotiseututyötä<br>Alanen Timo: Lounais-Hämeen miehet Aunuksen retkellä vuonna 1919<br>Pohjakallio Lauri: Paavo Raitala muistelee Jokioisten rautatietä<br>Brander Alli: Välähdyksiä Jokiläänin Kotiseutuyhdistyksen 50-vuotistaipaleelta<br>'''VUOSIKIRJA 68 - 1999<br>'''Pohjakallio Lauri: Yhdistykselle neljäs puheenjohtaja<br>Harjunen Jorma: Sirosäkki. - Suikaleita Forssan Yhtiöstä ja yhtiöläisistä <br>Alanen Timo: Tammelan Missale Aboensen takakannen merkintöjen ikä<br>Pohjakallio Lauri: Lounaishämäläisiä työväentaloja<br>'''VUOSIKIRJA 69 – 2000<br>'''Matti Haapala:Forssan tekstiilitehtaiden metsätalouden historiaa<br>Kari Leinamo: Kalvolan, Hattulan ja Tammelan syrjäisten maaseutualueiden asutusmaiseman muutos 1630-luvulta 1990-luvulle<br>Maurits Hietamäki: Ypäjällä vuonna 1901 puretun Perttulan kappeli-kirkon vaiheita<br>Lauri Pohjakallio: Lounaishämäläisiä suojeluskuntataloja<br>'''VUOSIKIRJA 70 – 2001 <br>'''Matti Aaltonen: Seitsemäskymmenes Vuosikirjamme<br>Hannu Ahokas: Esihistoriallisia – historiallisia muinaisjäännöksiä Jokioisten kartanon maalta<br>Timo Alanen: Lisäpalasia Tammelan seurakunnan 1500-luvun historiaan<br>Matti Haapala: Sattumia Forssan tehtaiden historiasta<br>Lauri Pohjakallio: Lounais-Hämeen nuorisoseurojen taloja I. Forssa Koijärvi ja Tammela<br>'''VUOSIKIRJA 71 – 2002 <br>'''Irmeli Vuorela: Siitepölyanalyysillä lisävalaistusta Humppilan Järvensuon esihistoriaan<br>Timo Alanen: Someron seurakunnan papisto 1600-luvun alkuvuosikymmeninä<br>Esko Ruusila: Susikaslaisten vanhasta kirkkotiestä<br>Maija Kesiö: Kojon kartano ja kartanon isännät 1775-1909<br>Veikko Kankare ja Markku Aapola: 160 vuotta juustonvalmistusta Lounais-Hämeessä<br>Lauri Pohjakallio: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen vuosikirjat 61-70<br>'''VUOSIKIRJA 72 – 2003<br>'''Ilppo Aaltonen: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys 80-vuotta<br>Matti Haapala: Forssan sahan historiaa<br>Veikko Kankare: Koti- ja vientivoin valmistuksesta sekä maitorasvan tutkimuksesta Lounais-Hämeessä<br>Maija Kesiö: Kojon kartanon vuoden 1884 tilikirjan kertomaa<br>Timo Alanen: Vanha niittyjen kauppakirja Somerniemellä<br>Jaana Mattila: Somerolaiset Kempen rukit. Vertailua muihin lounaishämäläisiin rukkeihin<br>Lauri Pohjakallio: Lounais-Hämeen nuorisoseurojen taloja II<br>'''VUOSIKIRJA 73 – 2004<br>'''Sirpa Järvenpää: Esiliinakangasta etsimässä – PMK:n ginghamit 1950-luvun lopulla<br>Timo Alanen: Jokioisten kartanon tilikatkelmia vuosilta 1618 ja 1619<br>Lauri Pohjakallio: Lounais-Hämeen nuorisoseurojentaloja III Urjalan nuorisoseurojen talot<br>'''VUOSIKIRJA 74 – 2005<br>'''Lauri Pohjakallio: Uusia kivikautisia löytöjä Humppilan Järvensuolta<br>Maija Kesiö: Matti Lehtinen, merkittävä koijärveläinen liikemies ja suurmaanomistaja<br>Veikko Kankare: Nestemäisten maitovalmisteiden tuotanto,markkinointi ja tutkimus Lounais-Hämeessä<br>'''VUOSIKIRJA 75 – 2006<br>'''Timo Alanen: Someron Kaskiston Pitkusta ja muita samantyyppisiä nimiä<br>Lauri Pohjakallio: Lounais-Hämeen sukuviirit<br>Camilla Pulkkinen: Finlayson-Forssa Oy:n Forssan tehtaitten<br>painomalliateljee 1950- ja 1960-luvuilla<br>Leeni Tiirakari: In memoriam Tapio Horila<br>'''VUOSIKIRJA 76 – 2007<br>'''Lauri Pohjakallio: Teollisuusneuvos Matti Aaltonen on poissa<br>Matti Haapala: Loimijoen vesistön historiaa Lounais-Hämeessä<br>Markku Aapola: Mölkkärit – nuo nuoret miehet matkalaukkuineen ja valkoisine takkeineen Jokioisissa 1930 – 1975<br>Maria Vanha-Similä: YKSI…KAKSI…AJA! Lounaishämäläistä raviurheilua ja hevoskasvatusta 1800-luvulta nykypäivään<br>'''VUOSIKIRJA 77 – 2008<br>'''Ilppo Aaltonen: Lounais-Hämeen Pirtti ja Pirtin Säätiö 60 vuotta<br>Pentti Kaunisto: Lounais-Hämeen Pirtin Säätiön matkan varrelta<br>Matti Haapala: Johtokunnan huvilan historiaa<br>Lauri Pohjakallio: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys 85-vuotias<br>'''VUOSIKIRJA 78 – 2009<br>'''Pohjakallio Lauri: Reunakirjoituksia Forssan kutomon vuosien 1896-1920 tilikirjoissa<br>Niemelä Kaisa: Ompelija Aira Korkatin vuosina 1965-1968 ompelemien vaatteiden kankaat ja mallit<br>'''VUOSIKIRJA 79 – 2010<br>'''Nummikoski Ulla, Silfvenius Outi: Historiallinen hieno Forssa<br>Alanen Timo: Mustialan kartanon inventaari vuodelta 1601<br>Aaltonen Ilppo: Talvisodan kotirintamalla Forssassa<br>Aaltonen Ilppo: Forssa jatkosodan kotirintamalla 

'''VUOSIKIRJA 80 - 2011'''

Aaltonen Ilppo:&nbsp;Kahdeksaskymmenens vuosikirja

Aaltonen Ilppo:&nbsp;Kauppahuone H. Borgström&amp;Co Forssan kehityksen perustana

Aaltonen Ilppo: Suomen teollisuusnäyttely 1876

Pirkkamaa Stiina-Liisa:&nbsp;Kotiseutuneuvos Alli Brander 1922 - 2010

Kaunisto Pentti: Kaukolanharjun näkötorni

Havola Marketta: "Tukki ui, jätkä istuu ja puuyhtiö voittaa"

Saviniemi Markku:&nbsp;Armas Puolimatka. Legenda jo eläessään

Haapala Matti:&nbsp;"Elettiinpä ennenkin"

Alanen Timo:&nbsp;Lounais-Hämeen väestötilasto vuodelta 1749



[[Category:Kotiseutuyhdistykset]] [[Category:Forssa]][[Category:Häme-Wiki]]