Lähdekoodi sivulle Kaurialan lukio

=== Koulun historia lyhyesti  ===

Koulun perustamisvuosi 1924<br>Oman koulutalon valmistumisvuosi 1928<br>Koulurakennusta laajennettu vuosina 1935, 1954, 1965 ja 2004 - 2006 

=== Koulumuodon muutokset  ===

1924 perustettiin [[Hämeenlinna|Hämeenlinna]]n tyttökoulu, 6-luokkainen keskikoulu<br>1933 koulu laajennettiin 9-luokkaiseksi Hämeenlinnan tyttölyseoksi<br>1945 koulu muutettiin 8-luokkaiseksi tyttölyseoksi<br>1955 koulusta tuli valtion ylläpitämä<br>1974 tyttölyseo muutettiin Hämeenlinnan yhteislyseo -nimiseksi yhteiskouluksi<br>1976 peruskoulujärjestelmään siirryttäessä lukioluokat muuttuivat kaupungin ylläpitämäksi Kaurialan lukioksi<br>1984 [[Kauriala|Kauriala]]n lukio sekä [[Poltinaho|Poltinaho]]n lukio ja sen iltalinja yhdistettiin. Kaurialan lukiosta tuli viisisarjainen. (Poltinahon lukio oli vuonna 1957 perustettu Hämeenlinnan keskikoulusta juurensa juontanut 3-sarjainen lukio.) <br>2000 Kaurialan lukion iltalinjasta&nbsp;muodostui Hämeenlinnan Aikuislukio, joka siirtyi omiin tiloihinsa. Koko koulurakennus jäi Kaurialan lukion käyttöön. 

=== Koulurakennuksesta  ===

Kaurialan lukion vaiheet 1920-luvun yksityisestä tyttökoulusta suurlukioksi sisältävät kappaleen suomalaista ja hämeenlinnalaista rakennuskulttuurin historiaa. Vuonna 1928 käyttöön otetun koulutalon piirustukset olivat arkkitehti Toivo Salervon työtä. Salervo oli aikansa arvostetuimpia koulujen suunnittelijoita.<br>Rakennuksen paikka [[Erottajankatu|Erottajakadulla]] Vanhan hautausmaan puiston laidassa oli tuolloin rauhallinen. Parolantie tehtiin vasta paljon myöhemmin.<br><br>Koulun vanha osa on tyyliltään 1920-luvun klassismia, josta tuli muutenkin ympäröivän alueen yleisilme. Se sopii myös luontevasti yhteen Hämeenlinnan varhaisemman päätyylin, uusklassisen empiren kanssa. Antiikin piirteet näkyvät koulutalon ulkoasussa mm. selkeinä mittasuhteina, ehjinä pintoina ja hammaslistoina.Pylväsmäiset muodot jäsentelevät nurkkauksia ja lehväaiheiset koristeet kohoavat katon kulmista. Sisätilojen 20-lukulaista klassisuutta ovat niin ikään hillityt värit, pelkistetyt seinäpinnat sekä niiden hienostunut yhdistäminen kattoihin. Käytävien katot on profiloitu neliöin. Ovien ja ovenpielien viimeistelty muotoilu ja portaiden taidokkaat metallikoristelut, puupylväät sekä astujalle ystävällinen nousukorkeus ovat osa harkittua kokonaissuunnittelua. Tähän kuuluvat myös monimuotoiset ikkunat. Alun perin ajan henki on näkynyt erityisesti nykyisessä ”pikkusalissa”, entisessä juhlasalissa.<br><br>Koulun 1936 valmistuneen jatko-osan suunnitteli myös Toivo Salervo aiempaan soveltuvaksi. Tilan tarve kasvoi edelleen ja 1950-luvulla rakennusta korotettiin neljännellä kerroksella. Samaan aikaan rakennettiin uusi osa, jonka suunnittelijana on Salervon tytär, arkkitehti Helena Vainio(myöh. Vaasvainio ). Uuteen osaan tulivat mm. juhlasali, opettajainhuone ja ruokala (1954). Tämäkään ei riittänyt suurten ikäluokkien tarpeeseen ja niin uudisosaakin korotettiin.<br>Tämän 50-luvun rakennuksen ilme on modernistista arkkitehtuuria, funktionalismia. Sen periaatteina ovat selkeät, pelkistetyt muodot ja tarkoituksenmukaisuus. 20-luvun klassismia ja funktionalismia on onnistuttu varsin usein yhdistämään ehjällä tavalla, etenkin jos kehitys on ollut hallittu ja asteittainen. Kaurialan lukion kokonaisuus on tästä hyvä esimerkki. Uskon myös, että tyttären rooli isän työn jatkajana on tuonut suunnitteluun erityistä lämpöä ja kunnioitusta.<br><br>2000-luvun alussa arkkitehti Aarne von Boehm suunnitteli vanhan osan saneerauksen sekä kolmikerroksisen uudissiiven liittämään eri aikoina rakennetut osat yhdeksi kokonaisuudeksi. Uudisosaan valmistui uuden ruokalan lisäksi mm. hallinto- ja luokkatiloja sekä ajanmukainen laboratorio. Samalla vanha osa saneerattiin kokonaan ja tiloihin saatiin koneellinen ilmanvaihto. Myös kellaritilat otettiin tehokkaaseen käyttöön, sinne on sijoitettu mm. kuntosali ja grafiikka- ja savityöpaja. Uuden ja vanhan yhteen liittäminen onnistui erityisen hyvin, mistä osoituksena mm. Hyvän rakentamisen palkinto v. 2005.<br>

=== Koulun rehtorit  ===

*FM Kyllikki Sarlin, johtajatar 1925-, rehtori 1954-1963 
*FK Helvi Kurenniemi, rehtori 1963-1968 
*FM Sinikka Haapanen, rehtori 1968-1972 
*FM Pirkko Mannisto, rehtori 1972-1992 
*LitM, YM Anneli Karsio, rehtori 1992-2004 
*FM, MBA Arja Aalto-Laaksonen, vs. rehtori 2003-2005, rehtori 2005–2008 
*LitM, KTK Tuomo Iltanen 2008-

=== Koulun logosta  ===

'''Kaurialan joutsenten pitkä lento''' 

Kaurialan lukion kuvataiteen lehtori (emerita)&nbsp;Liisa Vartiainen on&nbsp;suunnitellut koulun joutsenlogon. Hän kertoo logon syntyvaiheista&nbsp;koulun vuosikertomuksessa 15.5.2007: "Kaurialan lukion tunnuksen aihe, joutsenet, on peräisin Äänisjärven itärannan kalliopiirroksesta, oman kulttuurimme juurilta tuhansien vuosien takaa. Joutsen on nähty sielun lintuna. Siihen liittyy vieläkin puhtauden, vapaudenkaipuun, itsenäistymisen ja siivilleen nousemisen symboliikkaa. Olen käynyt useita kertoja kalliopiirrosretkillä Äänisen laakeisiin rantakallioihin hakattujen vesilintujen, hirvien, auringon ja kuun merkkien keskellä - aina täynnä ihmetystä.&nbsp;Kuvat kertovat pohjoisten kansojen uskomus- ja myyttiperinteestä. Kalevalan runossa maailma syntyy vesilinnun munasta. Tähän viittaavia kuvia on myös Äänisellä. Luonnon ehdoilla eläneet kaukaiset sukulaisemme piirsivät kallioihin elämäänsä ja maailmankuvaansa. Kuvien viestit yltävät meihin asti. Jatkamme niitä omassa ajassamme. 

''" Tallensin Äänisen Peri-niemeltä sen kuvausryhmän, josta alun perin sain lähtökohdan logoomme. Kuvausryhmä on ilmeisesti kokonaisuus; joutsenpari, pienet vesilinnut ja hirvivene-elämänkaari. Hiersin uurroskuvan paperille suoraan kalliosta. Kiinnitin kuvan päälle ohuen, sitkeän paperin, johon väriliidun lappeella hangatessani jäljentyi kallion pinta. Kalliossa olevien uurrosten kohdalle väri ei tartu. Valmis kuva on kehystettynä esillä koulun ala-aulassa."'' 

<br>[[Coordinates::60.99508, 24.450994| ]]

[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Lukio]][[Category:Häme-Wiki]]