Lähdekoodi sivulle Katumajärvi

Katumajärvi on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva suuri järvi Hämeenlinnan keskustan itäpuolella. Järven pinta-ala on 3,73 km², pituus noin 5,7 kilometriä ja leveys noin kilometrin. Järven suurin syvyys on noin 18 metriä ja pinnan korkeus 81,0 metriä merenpinnasta. Järvessä on neljä saarta: [[Eevansaari|Eevansaari]], [[Puketti|Puketti]], [[Saunasaari|Saunasaari ja]] [[Tuomarinsaari|Tuomarinsaari]]. 

Pääosan vedestään Katumajärvi saa pohjoispäähän laskevan [[Ruunumyllynoja|Ruununmyllynojan]] kautta, joka saa alkunsa [[Kankaistenjärvi|Kankaistenjärvestä]]. Järven valuma-alueen pinta-ala on 51 km². Katumajärvi purkaa vetensä [[Vanajavesi|Vanajaveteen]] [[Kutalanjoki|Kutalanjoen]] kautta. 

Katumajärven rannalla sijaitsee [[Mantereen linnavuori|Mantereenlinna]], vanha linnavuori, joka kuuluu osana Hämeen linnavuoriketjuun. Vuorella voi edelleen nähdä jäänteitä valleista ja hakulien kiviperustuksista. Mantereenlinnalta on näkö- ja siis merkinantoyhteys viereisille [[Aulangon näkötorni|Aulangon ja]] [[Hakoisten linna|Hakoisten linnavuorille]]. 

Mantereenlinnan eteläpuolelta löytyy erikoinen muinaisjäännös, yksi miekkakivistä. ([[Miekkakivi|Miekkakivi on]] myös Hämeenlinnan kaupunginosa, tätä ympäröivä seutu) Kyseessä on maakivi, johon on hakattu ja hiottu sileitä, miekanhaavoja muistuttavia uurteita. Kiven merkitystä tai käyttötarkoitusta ei tunneta, mutta yleisesti se liitetään Iku-Turson ( Tursas, Turisas ) palveluun. Kyseinen jumaluus yhdistetään hämäläisiin ja sotaan. Kaikki tunnetut miekkakivet sijaitsevat vanhan Hämeen alueella. 

Katumajärven itärannalla sijaitsee [[Vanajanlinna|Vanajanlinnan kartano]] ja kaksi golfkenttää. 

== Kirkon pakkokäännytys  ==

Katumajärvi on erään tarinan mukaan saanut nimensä siitä, että ristiretkiaikaan väkipakolla kastetut hämäläiset pakottivat ruotsalaisen sotajoukon lähdettyä kiinniottamansa [[Pappi|papin]] pesemään kasteensa pois. 

Toinen ristiretkiaikaan sijoittuva tarina kertoo neidosta, joka pakotettiin muun väen mukana henkensä uhalla ottamaan kaste. Kuultuaan myöhemmin&nbsp;sulhasensa kaatuneen taistelussa ruotsalaisia ristiretkeläisiä vastaan&nbsp;hän&nbsp;hukuttautui Katumajärveen. Olkoon tämän neidon nimi Marjatta ja kutsuttakoon häntä [[Katumajärven neito|Katumajärven neito]] Marjataksi. Hänen sulhastansa&nbsp;kutsuttakoon talonpoika [[Erik Erikinpoika|Erik Erikinpojaksi]], joka&nbsp;siis kuoli talonpoikien ja ristiretkeläisten yhteenotossa. Morsian ei kestänyt Erikin kuolemaa ja päätyi siksi tähän traagiseen ratkaisuun.

[[Coordinates::60.98502, 24.53256| ]]
[[Category:Vesistöt]]

== Lähteitä ==

Hynynen, Juhani ym. Janakkalan Joutjärven, Riihimäen Paalijärven, Tammelan Liesjärven ja Hämeenlinnan Katumajärven sedimenttitutkimukset vuonna 2003. 2004. ISBN 952-5251-79-9

Jutila, H. ym. Katumajärven itäpuolen kasvillisuuskartoitukset vuosina 1998-1999. 2000. ISBN 952-5251-42-X 

Jutila, H. ym. Katumajärveä kunnostamaan. 2003. ISBN 952-5251-73-X 

Metsälä, Tarja-Riitta. Katumajärven virkistyskäyttöselvitys. [1989][[Category:Häme-Wiki]][[Category:Häme-Wiki]]