Lähdekoodi sivulle Kalkkisten historia


== Kylän tarina lyhyesti aikajanana ==

'''1 600 -3 000''' miljoonaa vuotta sitten Murroslaakso syntyi.<br />

'''8 600 -1 500 eaa''' Kivikauden asuinpaikat.<br />

'''500 eaa - 1 200 jaa''' Rautakauden asuinpaikat.<br />

'''1445''' Ensimmäiset kirjalliset maininnat Kalkkisten kylästä.<br />

'''1539''' Kylän tilojen omistajat tunnetaan jo vuodesta 1539 saakka.<br />

'''1767''' Isojaon mittaukset aloitettiin Kalkkisissa. Mittaukset saatiin päätökseen vuonna 1799. 
Siihen saakka kylä talot sijaitsivat tiiviinä ryhmäkylänä.<br />

'''1826''' Kalkkisten kosken perkaaminen. Kalkkistenkoskessa sijaitsevassa
Mikkosaaressa on koskenperkausröykkiöitä vuosilta 1826 ja
1832-37, jolloin Päijänteen pintaa laskettiin neljä jalkaa.<br />

'''1857''' Säädettiin laki, joka salli höyryvoiman käytön vesivoiman ohella
sahoissa.<br />

'''1860-luku''' Lossi saapui Kalkkisiin 1860-luvulla, samaan aikaan kun rakennettiin
Kopsuontietä. 1950-luvulla tuli moottorilossi, sitä ennen
oli kapulalossi.<br />

'''1861''' Poistettiin puutavaran käyttömääriä koskevat rajoitukset. Tästä
alkoi sahojen voimakas rakennuskausi, joka keskittyi Kymijokilaaksoon.<br />

'''1871''' Joen alajuoksun sahat aloittivat yhteisuitot, puuta tuli Päijänteen
ja Keiteleen alueelta.<br />

'''29.8.1878''' Kalkkisten kanava vihittiin käyttöön. Samana päivänä höyrylaiva
Heinola aloitti reittiliikenteen Heinolan ja Lahden välillä.<br />

'''1880-luku''' Kalkkisten koskesta tuli harrastelijakalastajien kohde. Kalkis Fiske-
och Jaktklubb (Kalkkisten kalastus- ja metsästysklubi) -niminen
yhdistys vuokrasi kosken alueen kalastus- ja metsästysoikeudet
virkistyskäyttöön. Vuokrasopimusta on pidetty voimassa
jo pitkälti toistasataa vuotta ja Kalkkisten kosken osakkaiden
jakokunta ja sen osakkaat saavat nauttia merkittävistä vuokratuloista
ja niistä jaettavista osuusmaksuista.<br />

'''1887''' Kalkkisten koulupiiri perustettiin. Nykyisen Mani-Baarin paikalla
sijainnut Honkala vuokrattiin koulun opetustiloiksi.<br />

'''1890-luku''' Metsän kaskeaminen kiellettiin lailla. Kaskeaminen jatkui silti
1900-luvun alkupuoliskolle.<br />

'''1891''' A. G. Honkasen tiilitehdas aloitti toimintansa.<br />

'''1891''' Kalkkisten höyrysaha, -mylly ja -meijeri rakennettiin Kymenvirran
rannalle Sipi Koskisen toimesta.<br />

'''1892''' Kalkkisten puukoulu valmistui.<br />

'''1894''' Postinkuljetus yhdistys perustettiin postin kuljettamista varten
kerran viikossa kirkonkylästä Kalkkisiin.<br />

'''1899''' Kymenvirran vedenkorkeus ennätyslukemissa.<br />

'''1900-luvun alku''' Huvilakulttuurin kukoistusaikaa. Kasvaneen laivaliikenteen myötä
kanavan lähettyville syntyi 1910-luvulta lähtien huvila-asutusta.<br />

'''1902''' Riihilahden työväenyhdistys perustettiin.<br />

'''1903''' Raittiusyhdistys Oras VI toimi Honkalan talossa nykyisen Mani-Baarin paikalla.<br />

'''1910''' Rukoushuone vihittiin käyttöön 28.8.1910. Vuonna 1961 rukoushuone
vihittiin kirkoksi.<br />

'''1914''' Riihilahden koulupiiri perustettiin.<br />

'''1916''' Riihilahden koulurakennus valmistui. Koulun toiminta loppui 1975.<br />

'''1916''' Kalkkisten hautausmaa otettiin käyttöön.<br />

'''1918''' Kalkkisten Nuorisoseura perustettiin.<br />

'''1919''' Seurantalo Pörskälän vihkiäiset pidettiin 1919.<br />

'''1925''' Kalkkisten Osuuskassa perustettiin. Toiminta aloitettiin 1926 Uusikartanossa.<br />

'''1927''' Rannassa sijainnut Kalkkisten Höyrysaha paloi.<br />

'''1927''' Kalkkisten kivikoulu valmistui.<br />

'''1928''' Kalkkisten Osuusmeijeri perustettiin laajentamalla kartanomeijerin
omistuspohjaa.<br />

'''1930-luku''' Viimeinen mylly Rumpinojan varrelta paloi.<br />

'''1930''' Kulmala-nimiselle tontille perustettiin kauppakiinteistö ja piharakennuksessa
toimi leipomo. 1800-luvun lopulla tontilla sijaitsi
suutari Görmanin asunto sekä 1906 alkaen kauppias Rinteen
makasiini.<br />

'''1931''' Sähköt Kalkkisiin.<br />

'''1932''' Mukkusten tanssilava rakennettiin talkoovoimin.<br />

'''1933''' Heinolan Osuuskaupan myymälä perustettiin kylään. Kaupanpito
loppui rakennuksessa 1980-luvulla, nyt samalla paikalla Mani-baari.<br />

'''1936''' Lauri Rapala muovaa korkista ensimmäisen tosiottavan vaapun.<br />

'''1939''' Kalkkisten Osuuskassa hankki toimitilakseen Merivirran kiinteistön.<br />

'''1939''' Kulmalan tontin kaupan rakennuksessa alkoi kahvilatoimintaa.<br />

'''1940''' Kalkkisten pienviljelijäosasto perustettiin.<br />

'''1944-45''' Perustettiin Kalkkisten sekakuoro. Kuoroharjoitukset pidettiin
koululla. Vakituinen kuorolaulu loppui 1960, kun kuoroa johtanut
opettaja Lyydia Tonttila lopetti opettajan toimensa. Vuonna
2001 aloitettiin kuorolaulaminen uudestaan ja Kalkkisten kyläkuoro
on kokoontunut siitä lähtien viikoittain.<br />

'''1950-luku''' Säretynkiven lava rakennettiin. Lava paloi vuonna 1984.<br />

'''1950-luku''' Kauppaa laajennettiin myymäläautotoiminnalla.<br />

'''1954''' Osuuskassan tontille rakennettiin uusi toimitalo.<br />

'''1957''' Perustettiin urheiluseura Kalkkisten Kataja ry, itsenäinen Asikkalan
Raikkaan kyläosasto.<br />

'''1960-luku''' Uitot olivat seudulla merkittävä työllistäjä 1960-luvulle saakka
ja siitä maksettiin huomattavasti parempaa palkkaa kuin maatiloilla.
Teiden kunto parani ja puutavaran kuljettaminen kuormaautoilla
yleistyi syrjäyttäen tukinuitot vähitellen kokonaan.<br />

'''1963''' Seurantalo Pörskälä paloi salaman sytyttämänä 30.5. maan tasalle.<br />

'''1963''' Finlandia-Uistin Oy perustettiin. Yritys on toiminut vuodesta
1976 lähtien Riihilahden vanhassa koulussa.<br />

'''1965''' Kalkkisten kappeli rakennettiin. Kappelin on suunnitellut arkkitehtitoimisto
Ojonen-Sipponen-Teerenmaa. Kalkkisten hautausmaa
otettiin käyttöön vuonna 1916.<br />

'''1966''' Urheilukenttä rakennettiin. Kentän vihkiäiskilpailut pidettiin
3.7.1966. Maa-aluetta urheilukenttää varten oli anottu kunnalta
jo vuonna 1957. Kentän rakentaminen kesti monta vuotta varojen
puutteen vuoksi.<br />

'''1968''' Voin valmistus päättyi Kalkkisten Osuusmeijerissä. 1971 meijeri
sulautettiin Lahden Seudun Meijeriosuuskuntaan ja tilat muutettiin
kokous- ja virkistyskäyttöön.<br />

'''1973''' Suomen Nuorisoseurojen liiton seuratalon tyyppipiirustuksilla
toteutettu uusi seurantalo Pörskälä vihittiin käyttöön 11.3.1973.<br />

'''1973''' Kempit ostavat Uusikartano-nimisen tilan. Tilalla ryhdytään valmistaan
mm. Kemppi Oy:n hitsaustarvikkeita.<br />

'''1975''' Kulmalan tontin kaupan pito loppui ja talo myytiin yksityiskodiksi.<br />

'''1978''' Pihamaan tilan ensimmäiset 5000 mansikantaimea istutetaan.<br />

'''1980''' Kyläyhdistystoiminta käynnistyy.<br />

'''1989''' Järjestettiin kylätapahtuma ”Saa koskea Kalkkisissa”.<br />

'''1991''' Kivikoulun saneeraus. Koulupiiri oli 100-vuotiaana samankokoinen
kuin alkuaikoina, välissä on toki ollut paljon muutoksia.<br />

'''1992''' Kylätapahtuman nimi muutettiin ”Toripäiviksi” ja vuodesta 2011
lähtien tapahtuma on järjestetty ”Kalkkisten Kyläpäivä” -nimisenä.<br />

'''1994''' Rinteen näyttelijäveljesten muistomerkki pystytettiin Nuoramoistentien
varteen.<br />

'''1997''' Kalkkinen valitaan Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.<br />

'''1998''' Kalkkisten seudun kyläyhdistys ry merkitään yhdistysrekisteriin.<br />

'''2000''' Kalkkisten silta rakennettiin ja lossitoiminta loppui.<br />

'''2001''' Pihamaan ensimmäiset kolme viiniä tulivat myyntiin.<br />

'''2002''' Etelä-Päijänteen ja Kymijoen uittojen päättymisvuosi.<br />

'''2002''' Sataman kunnostustyöt valmistuvat.<br />

'''2003''' Kalkkisten satamassa järjestettiin Juhannuskokkojuhla.<br />

'''2003''' Pihamaan Rosé voitti Suomen vuoden Tilaviini -kilpailun ja se
palkittiin myös kultaisella mitalilla.<br />

'''2004''' Kalkkinen oli mukana valtakunnallisilla kyläasumisen Kylä kelpaa!
-messuilla. Kirkkopelto kaavoitettiin.<br />

'''2011''' Juostiin ensimmäistä kertaa Kalkkisten 10.<br />

'''2011''' Joulukylä Kalkkinen.
Aktiivista toimintaa EU- hankkeissa.<br />

'''2012''' Kyläportit kutsuvat tervetulleeksi kylään.<br />

'''2012''' Kalkkinen valitaan toistamiseen Päijät-Hämeen vuoden kyläksi.<br />

== Lähteet ==

* Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin: Kalkkinen – kylä Kymen rannalla. Loppuraportti 3/5; 2013. Auli Hirvonen, Riitta Kinnari, Katriina Koski, Janne Ruokolainen. ProAgria Etelä-Suomi ry. Padasjoen kirjapaino 2013. 
*[http://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/loytoretkia-paijat-hameen-kyliin-1525 ProAgria: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke verkossa (avautuu uuteen välilehteen)]
*[http://etela-suomi.proagria.fi/sites/default/files/attachment/kalkkinen_raportti_selailuversio_0.pdf Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -raportin pdf-versio ProAgrian sivuilla (avautuu uuteen välilehteen)]
<br />
[[Luokka: Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hanke]]
[[Luokka: Kalkkinen]]
[[Luokka:Asikkala]]
[[Luokka: Paikallishistoriat]][[Category:Päijät-Häme-wiki]]