Lähdekoodi sivulle Eliel Aspelin-Haapkylä

[[Tiedosto:250px-Kopio_Aspelin-Haapkylä,_Eliel.1847-1917._Emil_Wikström._Taidehistorioitsija..jpg|thumb|right|250px]]Rintakuva on Sääksmäellä vaikuttaneen taiteilijan Emil Wikströmin kipsinen veistos [[Kalvola|Kalvolan]] [[Heinu|Heinussa]] kesäisin asuneesta Helsingin yliopiston estetiikan professorista ja Tiedeakatemian ensimmäisenä puheenjohtajasta. Hän oli fennomaani, suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen ja taiteen tutkimuksen kehittäjä sekä kirjallisuuskriitikko, professori, valtioneuvos ja taidehistorioitsija Eliel Aspelin-Haapkylä (1847-1917).&nbsp;Pronssiin valettuna teos valmistui vuonna 1913. Noihin aikoihin 1912 vietettiin Aspelin-Haapkylän kunnalle lahjoittaman Heinun koulun vihkiäisiä, joihin osallistui myös rintakuvan tekijä Emil Wikström. Pronssiin valettuna se valmistui vuonna&nbsp;1913. Kipsinen malli lahjoitettiin Heinun koululle. Myöhemmin teos kulkeutui ensin Kalvolan yläasteen kirjastoon ja sitten [[Iittala|Iittalan]] yhtenäiskouluun. 

Kesäisin Kalvolassa julkistetaan [[Naivistit Iittalassa|Taidekirjapäivillä]] Eliel Aspelinin nimeä kantava vuoden taidekirjapalkinto. 

Rehtori Erkki Saraste toteaa kirjassaan "Kotiseutuna Kalvola", että Eliel Aspelin-Haapkylä oli "Suomen urheilun isän" [[Ivar Wilskman|Ivar Wilskmanin]] ja professori, historiantutkija [[Väinö Voionmaa]]n ohella Kalvolan kuuluisimpia kesäasukkaita. 

==== Heinun kylän hyväntekijä  ====

Eliel Aspelin-Haapkylä oli ostanut vuonna 1893 Heinun kylästä&nbsp;Rauhalahden tilan, jonka&nbsp;oli rakennuttanut&nbsp;[[Hämeenlinnan lyseo|Hämeenlinnan lyseon]] rehtori&nbsp;[[Johan Gabriel Geitlin|Johan Gabriel Geitlin]]. Aspelin-Haapkylän pariskunnan&nbsp;luona vieraili taiteilijoita ja kulttuuriväkeä; mm. Akseli Gallén-Kallela, [[Eino Leino|Eino Leino]], Emil Wickström, [[Hilja Haahti|Hilja Haahti]]. Kylässä asuessaan Aspelin-Haapkylät osallistuivat kylän elämään ja kehittämiseen. Pariskunta oli lapseton, ja he halusivat auttaa&nbsp;kylän lapsia rakennuttamalla heille oman koulun Heinuun. Koulu ja lapset varustettiin hyvin; lapset mm.&nbsp;jalkineilla.&nbsp;Kalvolan kunta vastaanotti koulun Aleksis Kiven päivänä vuonna 1911, ja koulu nimettiin lahjoittajiensa mukaan. 

Aspelin-Haapkylä oli&nbsp;vuonna&nbsp;1894&nbsp;perustamassa Heinun meijeriyhtiötä, josta hän omisti puolet.

==== Taiteentutkija  ====

Eliel Aspelin-Haapkylä oli perehtynyt Aleksis Kiven elämään ja tuotantoon. Fennomaanina hän ymmärsi ja tuki Kiveä.&nbsp;Aspelin-Haapkylä kirjoitti neliosaisen Suomalaisen teatterin historia -teoksen,&nbsp;sekä mm. Johannes Takasen ja [[Werner Holmbergin maalaus Näköala Lepomäeltä|Werner Holmbergin]] elämäkerrat. Holmbergin sukulaisia asui Kalvolassa, ja tämä on maalannut hämäläisiä maisemia. Aspelin-Haapkylä keräsi tietoa Werner Holmbergin elämänvaiheista ja tauluista&nbsp;taiteilijan&nbsp;leskeltä, Anna Holmbergilta ja sisarelta, Rosalia Holmbergilta. 

==== Lähteet<br> ====

http://fi.wikipedia.org/wiki/Eliel_Aspelin-Haapkyl%C3%A4<br>

http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/3125/<br>

Saraste, Erkki: ''Kotiseutuna Kalvola''. Kalvolan kunta ja ST-Print Oy, Tampere, 1997 

Kalvolan historia II. Kirj. Martti Favorin. Hämeenlinna 1996. ISBN 952-90-8241-X

[[Category:Merkkihenkilöt|Aspelin-Haapkylä]] 
[[Category:Tieteilijät|Aspelin-Haapkylä]]
[[Category:Kalvolalaisia|Aspelin-Haapkylä, Eliel]][[Category:Häme-Wiki]]