Lähdekoodi sivulle Armas Launis

[[Image:Launis1keski.jpg|thumb|right|297px|Kuva: Armas Launis -seura]]Armas Launis oli suomalainen säveltäjä, kansanmusiikintutkija, tutkimusmatkailija, musiikin opettaja, kirjailija ja lehtimies. 

== Launiksen elämänvaiheita  ==

Armas Launis syntyi [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]] 22.4.1884 ja kuoli Nizzassa Ranskassa 7.8.1959. 

Launis opiskeli sävellystä ja sellonsoittoa vuosina 1901–1907 Helsingin orkesterikoulussa ja vuoden 1907 jälkeen myös Berliinissä ja Weimarissa. Armas Launis valmistui maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1906. Tohtoriksi Launis väitteli vuonna 1910. Ilmari Krohnin johdolla tehdyssä väitöskirjassaan hän analysoi ja luokitteli siihen mennessä kerätyt suomalais-karjalais-virolaisen alueen kalevalamittaiset runosävelmät. 

Launis toimi musiikinopettajana 1906–1915 Helsingin filharmonisen seuran orkesterikoulussa ja Helsingin musiikkiopistossa. Hän laati toimintaperiaatteet Helsingissä vuonna 1922 perustetulle kansankonservatoriolle, toimi joitakin vuosia sen johtajana ja teki suunnitelmat maaseutukonservatorioiden perustamiseksi. 

Launis toimi Helsingissä musiikinteorian ja sävellyksen opettajana ja opetti musikkianalyysia ja kansanmusiikintutkimusta yliopiston dosenttina vuosina 1918-1922. Tuona aikana hän osallistui keskeisiin kansainvälisiin keskusteluihin kansansävelmien luokittelun mahdollisuuksista. 

== Kansanmusiikintutkija  ==

Launis oli ensimmäisiä suomalaisen kansanmusiikin kerääjiä ja tutkijoita. Hän teki keruumatkoja mm. Lappiin (1904, 1905 ja 1922), Kainuuseen (1902), Inkeriin (1903, 1906) ja Viroon (1930). Hän keräsi runosävelmiä myös Raja-Karjalasta ja Petsamosta. Launis kuunteli, merkitsi muistiin ja äänitti tunnettuja runonlaulajia, itkijöitä ja kanteleensoittajia. Sävelmien luokittelussa hän sovelsi Ilmari Krohnin käyttämää menetelmää. Erityisen merkittäviä olivat Launiksen Inkerissä tekemät huomiot laulutilanteista ja laulajien itsensä käyttämistä laulujen nimityksistä. Raja-Karjalassa ja myöhemmällä Inkerin matkalla hänellä oli mukanaan äänityslaite. 

Erityisen kiinnostunut Launis oli pohjoissaamelaisista joikusävelmistä. Armas Launis olikin ensimmäisiä pohjoissaamelaisen joiun tutkijoita ja tallentajia. Hänen joiusta tekemiään huomioita on vuosien mittaan toistettu tutkimuksesta toiseen. 

Vuonna 1920 Launikselle myönnettiin elinikäinen valtion taiteilijaeläke. 1920-luvun alussa Launis suunnitteli musiikkikasvatusohjelman suomalaisille musiikkioppilaitoksille. Samaan aikaan hän toimi Helsingin kansankonservatorion johtajana. 1920-luvulla Launis matkusteli vilkkaasti eri puolilla Eurooppaa säveltämässä. Vuonna 1930 hän asettui perheineen pysyvästi Nizzaan. 

Ranskassa Launis toimi useiden suomalaisten lehtien kirjeenvaihtajana (Helsingin Sanomat, Uusi Suomi ja Suomen Kuvalehti). Hän oli aktiivinen erilaisissa musiikkijärjestöissä ja edisti innokkaasti Suomen ja Ranskan välistä musiikki- ja kulttuurivaihtoa. 

== Launiksen sävellykset  ==

Armas Launis sävelsi yhteensä kymmenen oopperaa, joissa kaikissa oli hänen oma librettonsa. Niistä on esitetty useita kertoja ''Seitsemän veljestä'' ja ''Kullervo''. Radioituina konserttiversioina on esitetty ''Aslak Hetta'' ja otteita ''Jéhudithista''. Launis on lisäksi säveltänyt mm. yksinlauluja, duettoja, kantaatteja, kuoroteoksia, kamarimusiikkia, orkesterisarjoja ja musiikin Suomen ensimmäiseen etnografiseen filmiin ''Häiden vietto Karjalan runomailla'' (1921). Launis kuului ennen Ranskaan muuttoaan menestyneimpiin suomalaisiin säveltäjänä, mutta jäi sen jälkeen lähes tyystin unohduksiin. 

== Launiksen kirjallinen tuotanto  ==

Launiksen kirjallinen tuotanto oli varsin laaja ja monipuolinen. Launis julkaisi SKS:n ''Keskustelemukset''-sarjassa vuosina 1904-1907 useita kertomuksia runosävelmien keräysmatkoistaan Lappiin, Inkeriin, Karjalaan ja Norjaan. Saksaksi julkaistiin hänen teoksensa lappalaisista joikusävelmistä vuonna 1908 ja virolaisista kansanlauluista vuonna 1910. Inkeriläisistä runosävelmistä julkaistiin teos v. 1910, oopperoiden Seitsemän Veljestä ja Kullervo libretot julkaistiin myös 1910-luvulla. 

Muita Launiksen kirjoittamia musiikkiteoksia olivat mm. ''Suomen partioväen laulukirja'' (1917), ''Kaipaukseni maa: lapinkävijän matkamuistoja'' (1922), ''Murjaanien maassa'' (1927) ja ''Erään turunmaalaisen saaristolaissuvun vaiheita: Houtskärin Clemeksen isännän Thomas Erikssonin suku'' (1929). 

== Armas Launis -seura  ==

Ranskalais-suomalainen Armas Launis -seura – Association Armas Launis perustettiin vuonna 2001 Pariisissa edistämään suomalais-ranskalaista musiikkiyhteistyötä ja nostamaan esiin säveltäjiä, jotka ovat toimineet kummankin maan kulttuuripiirissä. Seura välittää tietoa erityisesti Armas Launiksen sävellyksistä esittäjille ja pyrkii saamaan tämän viimeistelemättä jääneitä teoksia julkaisu- ja esityskuntoon. Tärkeä on myös seuran rooli Launiksesta kiinnostuneiden eri alojen tutkijoiden yhteydenpitofoorumina. 

Seura osallistuu konserttien, seminaarien ja tapahtumien järjestämiseen, välittää tietoa sekä pyrkii tukemaan tutkimusta sekä julkaisu- ja esitystoimintaa. Lisäksi seura on antanut asiantuntija-apua Aslak Hetta -oopperan kantaesityksen ja levytyksen valmisteluun. Keskeisimpiä käynnissä olevia projekteja ovat Armas Launiksen pienempien sävellystöiden kartoittaminen ja arviointi sekä rahoituksen hankkiminen Launiksen Jehudith-oopperan toimitus- ja puhtaaksikirjoitustyötä varten. Lisäksi seura järjesti vuonna 2009 sekä Suomessa että Ranskassa useita tapahtumia kunnioittaakseen säveltäjän 125-vuotissyntymävuoden ja 50-vuotiskuolinvuoden muistoa. Säveltäjän muistolaatta paljastettiin 19.10.2009 hänen syntymäkodillaan [[Lukiokatu_14,_16_ja_20|Lukiokatu 16]]:ssa Hämeenlinnassa.

== Lisätietoja<br> ==

Armas Launis -seuran [http://www.armaslaunis.org/ kotisivut] 

[[Category:Laulajat,_muusikot,_säveltäjät|Launis]] [[Category:Musiikki]][[Category:Häme-Wiki]]