Lähdekoodi sivulle Carl Henrik Bartram

[[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] kaupunginlääkäri, hovineuvos, kolleegineuvos, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, lääketieteen lisensiaatti ja filosofian maisteri Carl Henrik Bartram&nbsp;syntyi Raumalla&nbsp;vuonna 1843 ja kuoli Hämeenlinnassa vuonna 1936. Bartram kuului 1600-luvun alussa Raumalle muuttaneeseen hollantilaiseen kauppiassukuun. Hänen vanhempansa&nbsp;olivat&nbsp;kauppalaivuri, kauppias Carl Fredrik Bartram ja Katarina Henriette Paqvalin. 

==== Satakunnasta Hämeeseen  ====

Bartram kirjoitti ylioppilaaksi&nbsp;Turussa ja valmistui filosofian maisteriksi&nbsp;vuonna&nbsp;1869.&nbsp;Lääketieteen lisensiaatiksi valmistuttuaan vuonna&nbsp;1875 Bartram toimi Hämeenlinnan vt. piirilääkärinä vuosina 1876 - 1877. Hän toimi lääkärinä myös mm.&nbsp;Raumalla, Iisalmessa ja Mikkelissä, mutta vuonna 1877 hänet valittiin Hämeenlinnan&nbsp;kaupunginlääkäriksi. Vuonna 1882 Bartram aloitti Hämeen pataljoonan ja kutsuntatoimiston lääkärinä, mutta kotimaisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen hän jäi Hämeenlinnaan yksityislääkäriksi. Carl Bartram oli kaupungin pitkäaikaisin ja Suomen vanhin lääkäri; kuollessaan hän oli toiminut Hämeenlinnassa lääkärinä yhtäjaksoisesti 60 vuotta. Hän oli hyvin suosittu lääkärinä, ja hänen yksityispraktiikkansa oli laaja. 

==== Toimia Hämeenlinnan hyväksi  ====

Carl Bartram oli kiinnostunut kaupungin kunnalliselämästä ja hän pääsikin Hämeenlinnassa johtoportaaseen. Hän oli valtuusmiehenä vuosina 1879&nbsp;- 1905, valtuuston puheenjohtajana vuosina 1887 - 1894 ja 1899 sekä varapuheenjohtajana vuosina 1895 - 1896 ja 1898. Bartram edisti ja uudisti kaupungissa monia asioita.&nbsp;Hän ehdotti jo vuonna 1889 sähkövalaistuslaitoksen perustamista, ja hänet valittiin sähkövalotoimikunnan puheenjohtajaksi.&nbsp;Hänet muistetaan myös&nbsp;kaupungin terveyden- ja sairaanhoito-olojen uudistajana. Bartram oli terveydenhoitolautakunnan ja [[Vanajaveden sairaala|kaupunginsairaalan]] johtokunnan puheenjohtaja useiden vuosikymmenten ajan, ja hänen toimestaan kaupunkiin perustettiin ensimmäiset yleiset uimalat, jollainen oli muunmuassa [[Vanha Panimo (Arvi Karistonkatu 2)|Vanhan&nbsp;Panimon]] rannassa [[Arvi_Kariston_katu|Arvi Karistonkadun]] päässä. Vesijohtolaitoksen perustaminen oli hänelle myös sydämenasia. Carl Bartramin aloitteesta saneerattiin [[Rantapuisto|Rantapuisto]] ja varustettiin istutuksilla. 

Ikäännyttyään Bartram luopui kaikista muista kunnallisista luottamustehtävistä lukuunottamatta kaupunginsairaalan johtokunnan puheenjohtajuudesta. Tämän tehtävän hän jätti vasta vuonna 1930 87-vuotiaana. Valtuuston pöytäkirjaan merkittiin erityinen kiitos hänen ansioistaan kaupungin hyväksi. 

Pitkään hän oli myös [[Säästöpankkimuseo|Vanhan Säästöpankin]] isännistön puheenjohtajana, yli kolmekymmentä vuotta. Hän kuului myös vuonna 1883 perustetun Suomalais-ugrilaisen Seuran perustajajäseniin. 

==== Lähde  ====

Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4 

http://goo.gl/OOT9k 

[[Category:Hämeenlinna|Bartram, Carl Henrik]] [[Category:Merkkihenkilöt|Bartram, Carl Henrik]]