Lähdekoodi sivulle Hämeenlinnan Talomuseoalue

[[Image:CopyrightLaulujuhlat.jpg|thumb|right|360px|Hämeenlinnan tori vuonna 1911. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]][[Image:Hallk tori R188.jpg|thumb|left|300px|Hämeenlinnan vanhaa empirekeskustaa. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]]Vielä 1890-luvulla [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] kaupunki oli Carl Ludvig Engelin vuonna 1828 laatiman ruutuasemakaavan mukainen puutalokaupunki. Tonttien välissä oli 6 - 8 metrin levyiset palokujat lehtipuineen. [[Axel Magnus von Arbin|von Arbinin]] vuoden 1778 asemakaavan mukainen kaupunki tuhoutui vuonna 1831 tulipalossa, mutta Engelin kaupunkikeskustaa eivät 1800-luvun myöhemmät kaavat&nbsp;juurikaan ole muuttaneet. 

Hämeenlinnan arvokas [[Empire-rakennuksia|puuempire]] katosi melkein kokonaan 1960 - 1970 -lukujen rakennustoiminnan myötä. 1960-luvun alussa vahvistetussa asemakaavassa kaupunkikuva muuttui funktionalistiseksi kerrostaloineen ja avokortteleineen. Kaupungin koilliskulmaan on jäänyt muutamia puurakennuksia, joiden vanhimmat osat ovat 1830-luvulta, ja muodostavat sellaisenaan ns. Talomuseoalueen. Rakennusten tonttijako, talojen ulkovuorauksen nikkarityyliset yksityiskohdat, palokujat ja puuaidoilla suljetut pihapiirit portteineen ovat muistoja vanhasta Hämeenlinnasta. <widget type="googlemap">
<marker lat="61.00058" lon="24.46254">Korttien talo</marker>
</widget>&nbsp;&nbsp; 

==== Talomuseohanke 1960-luvulla  ====
<div>&nbsp;<br> 
1900-luvun puolessavälissä mietittiin [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]] Talomuseoalueen perustamista muun muassa [[Hämeen linna|linnan]]&nbsp; [[Image:Cajander.jpg|thumb|right|300px|Cajanderin talo]] läheisyyteen, mutta maa todettiin siellä liian&nbsp;pehmeäksi. [[Aulanko|Aulangon]] puisto oli toinen hylätty vaihtoehto. Jotkut ehdottivat vanhan Hämeenlinnan aluetta eli&nbsp;[[Linnankasarmi|Linnankasarmia]], mutta sen rakennuksia ei voitu purkaa, ja nythän alue on suojeltu ja remontoitu Senaattikiinteistöjen toimesta. [[Kaupunginpuisto|Kaupunginpuisto]] nousi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi; olihan siellä jo [[Larin-Kyösti|Larin-Kyöstin]] siirretty [[Larin-Kyöstin syntymäkodin sija|talo]]. Vanhan kaupunkikuvan säilyttämistoimikunta teki vuonna 1966&nbsp;esityksen museoalueen perustamisesta Kaupunginpuistoon, ja&nbsp;kaupunki myönsi sille jopa 18 000 markan määrärahan.&nbsp;Talomuseoalueelle olisi siirretty leipuri&nbsp;[[Vainikaisen leipomo|Vainikaisen]],&nbsp; kelloseppä Lönnrotin, [[Paavo Cajander|Cajanderin]] ja ns. Larman talot. Vastustajien vuoksi hanke kuitenkin&nbsp;siirtyi eikä sitä koskaan toteutettu. 
</div><div>
==== Larman talo  ====

Hämeenlinna-Seuran julkaisu XVI vuodelta 1966 kertoo, että nykyisen [[Raatihuoneenkatu|Raatihuoneenkatu]] 11:n kohdalla sijainnutta Larman taloa&nbsp;pidettiin Hämeenlinnan vanhimpana rakennuksena. Sen&nbsp;oli rakennuttanut [[Kaarle K. af Enehjielm|Kaarle Kustaa af Enehjielm]] omistamalleen tontille&nbsp;vuonna 1783. Vuosina 1834-1841 sen omistajaksi mainittiin maaherran leski Charlotta Stjernvall. Mahdollisesti talon omistajana on ollut myös Hämeenlinnan kuvernöörinä vuosina 1876-1887 toiminut kenraalimajuri ja Hämeen läänin&nbsp;kuvernööri&nbsp;[[Edvard Reinhold von Ammondt|Edvard von Ammondt]]. Larman talo&nbsp;vuorattiin laudoilla vuonna 1824. Siinä oli alakerrassa leivintupa ja kamari ja yläkerrassa neljä asuinhuonetta. 1890-lvulla talon omisti kauppias Alex Dugin, ja konkurssin jälkeen kauppias Johan Gustaf Grönfors osti talon myydäkseen sen pian kauppias Tuomas C. Lindforsille. Vilhelm Willgren tuli talon omistajaksi vuonna 1899, ja hänen perillisensä myivät sen vuonna 1913 Johan Konstantin Lindqvistille, jolta sen peri vuonna 1950 Anna Larma. Hän myi rakennuksen 1960-luvulla [[Säästöpankkimuseo|Hämeenlinnan Vanhalle Säästöpankille]], joka luovutti talon purettavaksi ja siirrettäväksi Kaupunginpuiston Talomuseoalueelle. Purkamistyötä johtivat [[Knut Drake|Knut Drake]] ja Eeva-Maija Viljo. 

Hämeenlinnan Lydiassa Larman taloa kutsutaan&nbsp;Willgrenin taloksi. Talon vieressä, portista oikealle&nbsp;oli&nbsp;vanhempi eli vuonna 1773 rakennettu, vanhasta kaupungista siirretty talo, jonka julkisivu oli [[Linnankatu|Linnankadulle]]&nbsp;päin.&nbsp;Nämä talot purettiin Säästöpankin tieltä vuonna 1968.[[Image:Niittyk3 vanha1.jpg|thumb|right|300px|Niittykatu 3. Purettu rakennus. Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]]<br> 

==== Koilliskulman vanhat talot <br>  ====

Talomuseoalue on syntynyt Hämeenlinnan kaupunginhallituksen päätöksellä, jonka tarkoituksena oli säilyttää Hämeen linnan kulttuurimaisemaan liittyvät rakennukset. Tulipalojen takia monet talot on jouduttu korvaamaan uusilla. 1990- luvulla rakennettiin tyylinmukaiset uudet talot umpipihaisen talokorttelin Niitykadun puolelle. Korttelien välissä on kaupunkikuvan kannalta keskeinen puistokuja, joka on osa linnan ja kaupungin keskustan välistä puistoaluetta ja [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto|kansallista kaupunkipuistoa]].[[Image:Kustaa III katu.JPG|thumb|left|300px|Kustaa III:n katu. Kuva: Outi Valo]]&nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp; &nbsp;[[Niittykatu|Niittykatu]]&nbsp;1&nbsp;- Linnankatu 4 kuuluvat&nbsp;Talomuseoalueeseen, samoin&nbsp;Linnankatu 11, Niittykatu 3 - Sibeliuksenkatu 14 ja Koulukatu 4 - Sibeliuksenkatu 12 sekä [[Lukiokatu 14, 16 ja 20|Lukiokadun]] vanhat puutalot. Porvariskotia edustava [[Palanderin kotimuseo|Palanderin]] talo [[Museotalo, Lukiokatu 6 – Linnankatu 7|Lukiokatu 4]]:ssä toimii nykyään historiallisena kotimuseona. Uusrenessanssityylinen [[Hämeenlinnan lyseo|Hämeenlinnan Lyseo]] valmistui vuonna 1888 Linnankadun varteen. Niiden läheisyydessä, Linnankatu 7 ja Lukiokatu&nbsp;6 kulmassa&nbsp;on entinen,&nbsp;[[Museotalo, Lukiokatu 6 – Linnankatu 7|vanha historiallinen museo]]


==== Korttien talo  ====
<div>Niittykatu 1 - Linnankatu 4 -tontilla on kaksi vuonna 1890 rakennettua puista asuinrakennusta, jotka edustavat aikansa ns. nikkarityyliä. Rakennukset suunnitteli [[Alfred Cavén|C.A.Caween]] ja F.W. Lagerström. Rakennukset on kunnostettu 1980-luvulla. Entinen&nbsp;</div> 
[[Image:Entinen Korttien talo.JPG|thumb|right|300px|Entinen Korttien talo vuonna 2012. Kuva: Outi Valo]] 
<div>ns. Korttien talo sijaitsi Niittykatu 1:ssä. Korttien talo on saanut nimensä talossa sijainneesta Korttimuseosta, joka lopetti toimintansa&nbsp;</div><div>tässä talossa. Korttinäyttely on sijoitettu Verkatehtaalle. Talossa asui runoilija [[Eino Leino|Eino Leino]] viimeiset kouluvuotensa 1890-1895 yhdessä luokkatoverinsa Väinö Toppeliuksen kanssa rehtorinleski Bergroothin luona. Talon seinässä on Leinon muistolaatta. Muistolaatta on kulttuurilautakunnan hankkima, ja se paljastettiin 6.7.1948.Korttimuseon lisäksi talossa toimi perheneuvola. Kaupunki myi talon vuonna 2010 yksityisille henkilöille, jotka remontoivat sen asunto-osakeyhtiöksi.&nbsp;Talosta on kauniit näkymät [[Vanajavesi|Vanajavedelle]], [[Linnanpuisto|Linnanpuistoon]] ja Hämeen&nbsp;linnalle. &nbsp;</div><div>
==== Lähteet  ====

Rakennettu Häme. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9 

Hämeenlinna. Hämeenlinna-Seuran julkaisu N:o XVI. 1966 

http://goo.gl/oJqG2 
http://goo.gl/Sa7Kc</div></div> 
[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Historialliset_rakennukset]]