Lähdekoodi sivulle Heikki Lähde

Maanmittausneuvos, tekniikan tohtori ja kirjailija Heikki Kalevi Lähde syntyi [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] [[Höyhensaari|Höyhensaarella]]&nbsp;9.11.1934. Hänen lapsuudenkotinsa oli [[Lammi|Lammin]]&nbsp;[[Lieson kylä|Lieson]]&nbsp;Isokulmalla Ojamäen entisessä torpassa. Heikki Lähde&nbsp;aloitti opintiensä&nbsp;[[Porraskoski|Porraskosken kansakoulussa]], jonne oli kotoa lähes kuuden kilometrin matka. Talvisin&nbsp;matka taittui äidin pitkillä puusuksilla, lumettomana aikana polkupyörällä, jossa joskus oli puupyörät.&nbsp;Kansakoulu vaihtui [[Hämeenlinnan lyseon lukio|Hämeenlinnan lyseoon]] vuosiksi 1946-1954. Ylioppilaaksitulon&nbsp;ja armeijan jälkeen Heikki Lähde meni Tekniliseen Korkeakouluun, josta hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1961.&nbsp;Heikki Lähde suoritti tekniikan tohtorin tutkinnon vuonna 2007. Hän jäi eläkkeelle Hämeen lääninmaanmittausinsinöörin virasta vuonna 1991. 

==== Sukututkija ja kotiseutuhistorioitsija  ====

Heikki Lähde opiskeli vuodesta 1991 alkaen&nbsp;sukututkimusta ja kotiseutuhistoriaa. Hän tutki Lammin historiaa ja erityisesti sen asutushistoriaa. Vuonna 1993 ilmestyi teos [[Alfred Kordelin|Kordelin]] ja [[Mommila|Mommila]]. Lieson historiaa, sen&nbsp;talojen muodostumista ja torppien itsenäistymistä hän tutki&nbsp;teoksessa Isojaosta torppariaikaan&nbsp;(1994). Seuraavassa teoksessa Lammin talonmuodostus kertoo Lammin muiden kylien syntyvaiheista isojakojen yhteydessä. Teos Karjalasta Lammin kylille kuvaa sotien vaikutusta Suomen ja erityisesti Lammin asutustoimintaan. 

Teos Ihmisiä Pohjois-Lammin kylissä I (1999)&nbsp;kertoo Pylkkylän sotilasvirkatalosta ja sen torpista torpparisukuineen,&nbsp;osa II Pietilän ja Laurilan sekä Simolan taloista torppineen ja torppareineen&nbsp;ja&nbsp;osa II Kauppilan, Mökkälän, Äijälän sekä Sakerin ja Uotilan taloista torppineen (2000).&nbsp;Lassilan, Mettalan, Junnalan, Lappalan sekä Alhosen taloja ja torppia käsittelee osa&nbsp;IV ja&nbsp;osa V kattaa Kalkon, Matoniemen, Riihilahden, Mikkolan, Koivulan, Koivuniemen, Ankeriasniemen sekä&nbsp;Kotaniemen talot torppineen ja torpparisukuineen (2001). 

Yksittäisiä sukuja koskevat tutkimukset Äijälän suku Pohjois-Lammin asuttajana (2002) alkaa 1600-luvulta, Alhoin - Frantila -sukujen historia kertoo [[Heli Rantanen|Heli Rantasen]] suvusta; sen alaotsikko on 1600-luvun talollisesta olympiavoittajaksi. 

Kalevin koottuja -teokseen (2003) on kerätty Lähteen eri kotiseutulehtien&nbsp;perinnekirjoituksia vuosien varrelta. Vuonna 2004 ilmestyneessä kirjassa&nbsp;Menneisyyttä mullittamassa on lyhyitä kertomuksia torppariajasta ja sen elämästä haastatteluineen. 

Juurihoitoa serkuksille vuodelta 2004 on Lähteen suvun sukukirja. 

Heikki Lähde teki väitöskirjansa Isojako ja Lieson uudisasutus vuonna 2007. Taattojen tantereilla vuodelta 2009 kuvaa uudistalon elämää ja paria sukua sekä maattomien tehtäviä ja elämäntaipaleita tavallisessa talonpoikaiskylässä. 

Ahkerana kirjoittajana Heikki Lähde on kirjoittanut freelancerina n. 3500&nbsp;artikkelia eri urheilulajeista ja matkailusta useisiin lehtiin 60 vuoden aikana. 

[[Category:Kirjailijat|Lähde, Heikki]] [[Category:Lammilaisia|Lähde, Heikki]]