Lähdekoodi sivulle Kauko Viitamäen Kvintetti

Kauko Viitamäen Kvintetti on perustettu Hämeenlinnassa 1940-luvun lopulla. Kokoonpanossa soittivat Kauko Viitamäki (harmonikka), Kalevi Viitamäki (alttosaksofoni), Teuvo Suojärvi (kitara), [[Hämeenlinnalaista_jazzia_Asemantakaa_(T._Suojärvi)|Tauno Suojärvi]] (basso), ja Alpo Snellman (rummut). 

== Yhtyeen historiaa  ==

Viitamäen ja Suojärven veljekset olivat suomalaisen bebopin esitaistelijoita Hämeenlinnasta. He kuuntelivat kilvan ulkomaisia radioasemia oppiakseen uusia sävelmiä, sillä nuotteja ei ollut. Melodiat saatiinkin opeteltua, mutta harmonisesti kappaleista saattoi tulla varsin omaperäisiä. Täytyy nimittäin muistaa, että alkuperäisessä bebopissa melodiat olivat lähinnä improvisoituja, ja olennaista oli juuri kappaleen harmonia. 

Aluksi KV-yhtyeen nimellä esiintynyt ryhmä voitti pienten kokoonpanojen sarjan Tanssi- ja cabaretmuusikot ry:n ja The Jive Club ry:n järjestämässä big band -kilpailussa Helsingin Kino Palatsissa 8.5.1948. Voiton kunniaksi he pääsivät levyttämään kaksi kappaletta, joista "Groovin' High" oli ensimmäinen suomalainen bebop-levytys. Hämeenlinnan muusikot yllättivät Helsingin kokeneet konkarit voittamalla jazzyhtyekilpailun myös vuosina 1949 ja 1951. Vuoden 1950 kisamatka jäi Kaukon sairastuttua väliin. Viimeisessä kilpailussa Erkki Karhi korvasi Tauno Suojärven. Kolmen voiton jälkeen yhtyeeltä kiellettiin osallistuminen, sillä järjestäjä halusi antaa muillekin mahdollisuuden voittoon. 

1950-luvulla tanssiorkesterit ryhtyivät vähitellen käyttämään laulusolisteja. Viitamäen yhtye säesti aikanaa esimerkiksi Olavi Virtaa, Lasse Liemolaa ja Seija Lampilaa. Hämeenlinnanlainen [[Tuula Lustre]] esiintyi ensimmäisen kerran 1950-luvun puolivälissä Kauko Viitamäen yhtyeen kanssa.<br>

== Viitamäen veljekset  ==

Kauko (synt. 14.1.1923) ja Kalevi Viitamäki (synt. 21.12.1923) aloittivat ravintolamuusikon uran jo 10-vuotiaina (1932) kulkien isänsä kanssa potkukelkalla kapakkakeikoilla koulun käynnin lomassa. Isä Artturi oli Hämeenlinnassa ja sen lähipitäjissä suosittu tanssien ja iltamien soittaja jo 1920-luvulla. Viitamäen triossa isä soitti harmonikkaa, Kalevi viulua ja Kauko rumpuja. Aamulla kouluun herääminen ei ollutkaan helppoa, mutta opettaja ymmärsi valvomisen syyn. 

Jo 1930-luvun lopulla pojat perustivat ensimmäisen oman yhtyeensä. Heidän osaamisensa perustana on pidetty instrumenttien erinomaista hallintaa, hyvää tyylitajua ja musikaalista lahjakkuutta. Kalevi Viitamäki oli eräs harvoista jazzin taitavista viulisteista ja harmonikansoitossa ei moni pystynyt Kaukoa päihittämään. 1954 Kalevi oli yhdessä [[Väinö Lehtinen|Väinö Lehtisen]] kanssa mukana Amersukka-kiertueen yhtyeessä, jossa solistina toimi Umberto Marcato. Samalla kiertueelle iskelmätaivaan nuori lupaus Danny teki tuloaan. Kalevi on mm. vieraillut useilla M.A. Nummisen ja Heikki "Pedro" Hietasen levyillä ja konserteissa. Kauko ja Kalevi ovat musisoineet aina 1990-luvulle asti. Molemmille myönnettiin valtion taiteilijaeläkkeet. 

[[Image:Suojarvenbandi.jpg|thumb|right|300px|Suojärven veljekset varttuneemmalla iällä. Kuva: Pirkko Tuominen]] 

== Suojärven veljekset  ==

Tauno Suojärvi aloitti uransa Kauko Viitämäen Kvintetissä 1940-luvulla. Teuvo Suojärvi liittyi siihen soitettuaan ensin Mikko Viljasen yhtyeessä. Jo voitokkaiden kisojen aikaan Teuvo oli muuttanut Helsinkiin ja saanut kiinnityksen Jorma Wenekosken kvintettiin, josta hän siirtyi Onni Gideanin yhtyeen pianistiksi. Teuvo osoittautui lahjakkaaksi hanurin-, kitaran- ja pianonsoittajaksi. Tauno opiskeli tuohon aikaan Polyteekissä, mutta kilpailuissa&nbsp;hän esiintyi vielä Viitamäen yhtyeessä. Myöhemmin Tauno siirtyi Hämeenlinnasta Turkuun töihin 1954, jossa hän perusti yhtyeen tenoristi Gusse Rössin kanssa. Suojärven ja Rössin kokoonpano esiintyi välillä kvartettina tai kvintettinä, välillä myös pianottomana kvartettina Gerry Mulliganin tyyliin. [[Hämeenlinnalaista jazzia Asemantakaa (T. Suojärvi)|Hämeenlinnalaista jazzia Asemantakaa]] -teksti kuvaa Taunon muistoja musiikista. 

== Lähteitä  ==

*Järvelä, Jukka: Homma kävi. Erään pikkukaupungin pophistoria. Hämeenlinna 1997. 
*Hämeenlinnalaisia 1639-1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinnan kaupunki&nbsp;1989. 
*http://www.edu.fi/oppimateriaalit/jazz/50-luku.htm (Viitattu 27.5.2009). 
*Suojärvi Tauno: Hämeenlinnalaista jazzia Asemantakaa. Tulostettu vihko, 2005.

[[Category:Yhtyeet]]