Lähdekoodi sivulle Hämeenlinnan maakunta-arkisto

[[Image:HMA Julkisivu.JPG|thumb|right|300px|Hämeenlinnan maakunta-arkiston palkittu julkisivu. Kuva: Tuomo Lindfors.]]Hämeenlinnan maakunta-arkisto on yksi Kansallisarkiston alaisuudessa toimivasta seitsemästä maakunta-arkistosta. Sen toiminta-alue käsittää Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen alueet. Maakunta-arkiston lakisääteisenä tehtävänä on vastaanottaa, säilyttää ja hoitaa arkistopiirin alueelta seulottuja asiakirja-aineistoja. Niitä ovat tuottaneet pääasiassa valtion alue- ja paikallishallinnon virastot, mutta arkistosta löytyy myös kirkollisia, yksityisiä sekä joitakin kunnallisia arkistoja. Arkistotiloissa on säilytettäviä asiakirjoja 12 hyllykilometriä ja säilytystilaa maakunta-arkiston vuonna 2009 avatuissa uusissa toimitiloissa on noin 28 hyllykilometriä. Tilat ovat täyttymässä nopeasti, sillä vuosien 2010 - 2011 vaihteessa Hämeenlinnan maakunta-arkistoon siirretään aikaisemmin Kansallisarkistossa säilytettyjä aineistoja yli yhdeksän hyllykilometriä. Arkistoaineiston lisäksi asiakkaiden käytössä on käsikirjasto, josta löytyy paljon erityisesti paikallishistoriaa käsitteleviä teoksia. Tilattuun aineistoon voi tutustua kahdessa yhteensä 21 paikkaisessa tutkijasalissa sekä mikrofilmikäyttöön varatussa työtilassa, josta löytyy 15 lukulaitetta. Lisäksi asiakastiloista löytyvät mikrofilmiskanneri ja työpiste omalla kameralla tapahtuvaa asiakirjojen kuvaamista varten. 

== Maakunta-arkiston historiaa  ==

Hämeenlinnan maakunta-arkisto on vanhin Suomen seitsemästä maakunta-arkistosta. Se aloitti toimintansa heinäkuun 1. päivänä vuonna 1927 [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] kaupungin vuokraamissa tiloissa entisen [[Kirjastotalo|kirjastotalo]]n toisessa kerroksessa. Henkilökuntaan kuuluivat johtajan lisäksi yksi arkistoapulainen sekä vahtimestari. Hämeenlinnan valintaa maakunta-arkiston kotipaikaksi selittivät paitsi hyvät kulkuyhteydet, niin myös kaupungin tiloista perimä erittäin edullinen vuokra. Yksikön pääasialliseksi toimintapiiriksi määriteltiin silloisen Hämeen läänin alue, mutta se otti jo tuolloin vastaan aineistoja myös Uudenmaan läänin alueelta sekä tarvittaessa muualta maasta. 

[[Image:Arvik maak ark.jpg|thumb|right|300px|Arvi Kariston kadun toimipiste sijaitsi entisessä tehdaskiinteistössä. Kuva: Tiina Kaila.]]Entisen [[Hämeenlinnan_ortodoksinen_varuskuntakirkko|ortodoksikirkon]] tiloihin kunnostetut ensimmäiset toimitilat olivat lähes alusta saakka olleet ahtaita ja epäkäytännöllisiä. Omien tilojen rakentaminen maakunta-arkistolle nousikin ensimmäisen kerran esiin jo vuonna 1935, jolloin maakunta-arkistoista myös tuli vakinaisia valtion virastoja. [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] kaupungin kanssa 30 vuodeksi solmittu vuokrasopimus uhkasi sekin umpeutua vuonna 1957, mutta sitä jatkettiin lopulta aina vuoteen 1977 saakka. Saman vuosikymmenen alkupuolella keskusteltiin jälleen vilkkaasti uusien toimitilojen rakentamisesta ja sijoituspaikaksi kaavailtiin [[Hämeenlinna|Hämeenlinnan]] lisäksi myös Tamperetta. Maakunta-arkisto jäi kuitenkin lopulta [[Hämeenlinna|Hämeenlinnaan]] ja uudet tilat löytyivät kaupungin omistamasta entisestä tehdasrakennuksesta. [[Arvi Kariston katu|Arvi Kariston kadulla]] sijainnut entinen [[Vanha_Panimo_(Arvi_Karistonkatu_2)|Hopeakeskuksen]] tehdaskiinteistö muutettiin sopivaksi arkistoaineistojen pysyväissäilytystä varten ja se avautui yleisölle vuonna 1978. Kuusi vuotta myöhemmin maakunta-arkisto sai samasta rakennuksesta lisätilaa ja hyllykilometrejä oli lopulta käytössä noin kymmenen. Niiden lisäksi rakennuksesta löytyivät myös aikaisempaa paremmat tilat sekä henkilökunnalle että asiakkaille. 

Säilytettävien aineistomäärien kasvaessa tehdaskiinteistö kävi kuitenkin lopulta liian ahtaaksi, eikä rakennuksesta löytynyt lopulta tiloja edes lakisääteisille arkistosiirroille. Suunnitelmat uusien toimitilojen rakentamiseksi käynnistyivät vuonna 2003 ja sijaintipaikasta kilpailivat taas vanhat kilpakumppanit [[Hämeenlinna|Hämeenlinna]] ja Tampere. [[Hämeenlinna|Hämeenlinna]] osoittautui jälleen kerran paremmaksi vaihtoehdoksi. Se teki [[Keinusaari|Keinusaaren]] alueelle uuden asemakaavaluonnoksen, johon sisältyivät tilat uuudelle maakunta-arkiston rakennukselle. Kaava hyväksyttiin elokuussa 2004 ja vuotta myöhemmin uutta maakunta-arkistoa koskeva vuokravaltuus sisällytettiin valtion talousarvioesitykseen. Tilaajana toiminut Senaatti-kiinteistöt teki investointipäätöksen maaliskuussa 2007 ja rakennustyöt alkoivat reilu vuosi myöhemmin. Maakunta-arkiston pitkään jatkunut ahdinko sai siis lopulta onnellisen lopun ja se pääsi pitkän odottelun jälkeen muuttamaan täysin omaa käyttötarkoitustaan varten suunniteltuihin ja rakennettuihin tiloihin kesällä 2009. 

== Aittatien uudisrakennus  ==

[[Image:HMA H.JPG|thumb|left|300px|Hämeenlinnaa symboloiva koristeellinen H-kirjain maakunta-arkiston betonijulkisivussa. Kuva: Tuomo Lindfors.]]Hämeenlinnan maakunta-arkiston uusi Aittatien toimipiste edustaa maailmanlaajuisestikin arkistorakentamisen uusinta osaamista. Sen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy ja rakennusurakoitsijana toimi Peab Seicon Oy. Rakennus on jaettu sisältä useisiin loogisiin kokonaisuuksiin ja omat erilliset tilansa löytyvät niin aineistolle, henkilökunnalle kuin asiakkaillekin. Viisikerroksisen rakennuksen halkaisee keskeltä näyttävä maitolasista valmistettu valokuilu, jonka vaikuttavuudesta asiakkaat eivät kuitenkaan valitettavasti pääse täysin nauttimaan. Rakennuksen useita palkintoja kerännyt graafisella betonilla päällystetty julkisivu on sen sijaan kaikkien ohikulkijoiden vapaasti ihasteltavissa. Sen ulkoasu on suomalaisen Graphic Concrete Oy:n sekä graafikko Aimo Katajamäen yhteistyön tulosta. Pinnan kuviot on valittu maakunta-arkistossa säilytettävistä asiakirjoista ja ne kattavat ajanjakson nykyajasta aina neljänsadan vuoden taakse. Helposti erottuvia symboleita ovat esimerkiksi katkelma [[Jokioisten kartano|Jokioisten kartanoiden]] vanhasta kauppakirjasta, Venäjän kaksipäistä kotkaa esittävä keisarikunnan sinetti sekä kuningas Kustaa III:n omakätinen nimikirjoitus. Lisäksi pintaa hallitsevat kuvat kreikkalaisen historian ja sankarirunouden muusan Kleion patsaasta.<br>

Rakennuksen asiakastilojen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomioita palveluiden helppoon saatavuuteen, toimintojen läpinäkyvyyteen sekä tietenkin jokaisen asiakkaan tutkimusrauhaan. Yleisöä palvelevat tilat muodostavat rakennuksen katutasossa läpinäkyvän ”saariston”, josta erottuvat omina erillisinä saarekkeinaanaan asiakaspalvelu, tutkijasalit, mikrofilmisali, luentosali sekä näyttelytila. Yleisöltä suljetut arkistomakasiinit sijaitsevat puolestaan kolmessa asiakastilojen yläpuolisessa kerroksessa, joissa jokaisessa on neljä makasiinia. Kuhunkin makasiiniin on pyritty asiakirjahakujen nopeuttamiseksi sijoittamaan aineistoja mahdollisimman samankaltaisilta arkistonmuodostajilta. Lisäksi aineiston hyllytyksessä on käytetty innovatiivisia ja tilaa säästäviä ratkaisuja. Makasiineissa arkistoaineiston säilyvyydestä huolehtii kehittynyt ilmastointijärjestelmä, jota ylläpitävälle laitteistolle on varattu koko rakennuksen viides kerros. 

'''Hämeenlinnan maakunta-arkiston tilat lyhyesti:''' 

*Sijainti: Aittatie 2 , 13200 Hämeenlinna 
*Mitat: 52m/20m/28m (p/l/k) 
*Pinta-ala: 6000 neliömetriä 
*Rakennuskustannukset: noin 10 Me 
*Asiakastilat: 21 tutkijasalipaikkaa ja 15 mikrofilmien lukulaitetta 
*Säilytystilat: 12 arkistomakasiinia, 28 hyllykilometriä, joissa päivittäinen lämpötilan vaihtelumarginaali +-1 C° ja päivittäinen kosteuden vaihtelumarginaali +- 3&nbsp;%<br>

== Aineistot  ==

Hämeenlinnan maakunta-arkistossa säilytettävät asiakirjat ovat pääosiltaan kaikkien vapaasti käytettävissä. Tarkkoja henkilö- tai muita arkaluontoisia tietoja sisältäviä asiakirjoja koskevat kuitenkin salassapitosäännöt, joista saa lisätietoja esimerkiksi Arkistolaitoksen kotisivuilta. Asiakirjat tilataan asiakaspalvelusta ja ne saa käyttöönsä tutkijasaliin. Mikrofilmattujen aineistojen selailua varten on omat työtilansa. Arkistolaitos myös digitoi jatkuvasti aineistojaan Kansallisarkiston digitaaliarkistoon, jolloin niihin pääsee käsiksi mistä tahansa internet-liittymästä. Lähes kaiken arkistolaitoksesta löytyvän aineiston kuvailutietoja on mahdollista tarkastella VAKKA-arkistotietokannan avulla. 

Suurimpia aineistojen käyttäjäryhmiä ovat suku- ja kotiseutututkimuksesta kiinnostuneet, historiantutkijat sekä opiskelijat. Aineistoista suosituimpia ovat mikrofilmatut kirkonarkistot ja tuomio- ja käräjäkuntien sekä raastuvan- ja käräjäoikeuksian arkistot. Asiakastiloihin on sijoitettu myös manuaalinen lainhuudatuskortisto, joka sisältää tiedot arkistopiirin kunnista annetuista lainhuudoista 1800-luvun alusta 1930-luvun alkuun. Laajin yksittäinen Hämeenlinnan maakunta-arkistossa säilytettävä arkistonmuodostaja on [[Hämeen_lääninhallitus|Hämeen lääninhallitus]]. Sen useampaan arkistoon jakautunut aineisto vaatii säilytystilaa lähes 900 hyllymetriä ja on käytännössä ainoa yksikössä säilytettävä diaarirekisteröinnille ja asiakirja-akteille pohjautuva arkisto. Yksityisarkistoista suurin on [[Jokioisten kartano|Jokioisten kartanoiden]] arkisto, joka on yksi parhaiten säilyneistä yhtenäisistä kartanonarkistoista Suomessa. Siihen kuuluu myös vanhin Hämeenlinnan maakunta-arkistossa säilytettävä asiakirja: vuodelta 1504 peräisin oleva [[Mustialan_opisto|Mustiala]]n rajankäyntiasiakirja. 

== Linkkejä<br> ==

[http://digi.narc.fi/digi/ Kansallisarkiston digitaaliarkisto] 

[http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action VAKKA-arkistotietokanta] 

== Lähteet  ==

[http://www.arkisto.fi/ Arkistolaitos] 

[http://hma-uudisrakennus.blogspot.com/ Hämeenlinnan maakunta-arkiston uudisrakennus -blogi]<br>

Kastari, Pirkko-Liisa: Seinä puhuu. Hämeen Sanomat 20.09.2009<br>

[http://www.senaatti.com/tiedostot/Kontrahti_3_09.pdf Kontrahti 3/09] 

[http://fi.wikipedia.org/wiki/Maakunta-arkisto#H.C3.A4meenlinna Wikipedia<br>][[Coordinates::60.999509, 24.480564| ]]

[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Kulttuuri]] [[Category:Muut_rakennukset]]