Lähdekoodi sivulle Hälläpyörän talo (Raatihuoneenkatu 3)

[[Image:Raittiusseuran talo.jpg|thumb|right|402px]][[Image:Sargrenin talo.jpg|thumb|right|397px|Sargrenin talo kerrostalojen puristuksessa.]]Raatihuoneenkatu 3:n kivisen&nbsp;uusklassistisen talon&nbsp;suunnitteli turkulainen arkkitehti August Helenius vuonna 1900 hämeenlinnalaisvaikuttajan, lehtori [[Johan E. Sargren|Johan Engelbert Sargrenin]]&nbsp;(1850-1916) asunnoksi. Sargrenit muuttivat pois [[Hämeenlinna|Hämeenlinnasta]] vuonna 1905, ja rakennus siirtyi tämän jälkeen pääasiassa liike-elämän käyttöön. 

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.99716" lon="24.47026">Sargrenin talo</marker>
</widget>&nbsp; 

==== Johan Sargren  ====

Sargrenin perheen juuret olivat Turussa, johon perhe muuttikin takaisin. Johan Sargren&nbsp;toimi matematiikan lehtorina Hämeenlinnan lyseossa ja toimi aktiivisesti myös kunnaliispolitiikassa ja VPK:ssa. Hän johti muutaman vuoden myös lyseota sekä Hämeenlinnan käsityökoulua, ammattikoulun edeltäjää. Sargrenin puoliso oli Olga Josefina, o.s. Saxen, tyttäret Verna ja Vesta sekä vanhempi veli Eino. 

Lehtori Sargrenin teettämä talo oli edustava niin sisätiloiltaan kuin ulkoasultaan, mutta tyyliltään alun alkaen hieman vanhanaikainen.&nbsp;Klassistiset aiheet olivat jo 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa jo väistymässä modernimman [[Jugend-rakennuksia|jugentyylin]] tieltä. Hämeenlinnassa rakennettiin vain puisia asuinrakennuksia; kallis kivirakentaminen&nbsp;kuului julkisiin rakennuksiin.&nbsp;Arkkitehti Heleniuksen alkuperäisistä suunnitelmista ovat toteuttamatta jääneet mm. päätyjen aumalappeille piirretyt koristepäät sekä katon harjan takorautainen koristelu. Kauniisti koristeltua porttiakaan ei enää ole. 

==== Asuintalosta liiketaloksi  ====

Sargrenien jälkeen talon omisti&nbsp;kauppias Karl Nieminen, joka piti siinä&nbsp;vaatetusliikettä vuoteen 1918 asti. Hänen aikanaan itäpäätyyn lisättiin kellarihuoneisto, johon pääsi ulkokautta. Niemisen jälkeen talon omisti kauppias Johan Helenius perheineen 1950-luvulle asti.&nbsp;Vuonna 1925 rakennettiin sen länsipäähän elokuvateatteri, ja&nbsp;helsinkiläisen arkkitehdin G. W. Nybergin piirtämän elokuvateatteriosan pelkistetyn klassistinen&nbsp;julkisivu&nbsp;sopi talon vanhahtavaan ulkoasuun hyvin.&nbsp;1960-luvulla&nbsp;talossa toimi myös Keskusapteekki, jota varten sisätilat muutettiin apteekille sopiviksi.&nbsp;Se siirtyi ravintolan tieltä vuonna 1972. Lisäsiipi toimi silloin vielä&nbsp;elokuvateatterina 1990-luvulle asti. Talossa toimineet elokuvateatterit olivat Hämeen Kino ja Bio Marilyn. Raatihuoneenkadun [[Viipurintien_silta|Viipurintiensillan]] puoleinen pää oli [[Reskafestari|Reska]]n päätepiste, joka alkoi nykyisen kävelytien keskivaiheilla&nbsp;olleen Satulinna-nimisen elokuvateatterin kohdalta.

==== Hälläpyörä  ====

Kellariin rakennettiin ravintola vuonna 1959, ja se oli aikanaan maan korkeatasoisimpia kellariravintoloita. Ravintolan sisustuksen suunnitteli sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi. Ravintola Hälläpyörän uusi nimi on nykyään Ravintola Hällä, ja se jatkaa yhä talon ravintolaperinteitä. Rakennuksen länsipäässä on kiinalaisravintola Orient World. 

Hämeenlinnan vanhojen rakennusten säilyttämistä pohtiva toimikunta toivoi 1980-luvulla Sargrenin talon säilyvän kaupunkikuvassa osana Raatihuoneenkadun vielä tallella olevaa vanhaa maailmaa. Se onkin säilytetty jälkipolville. 1990-luvulla rapistunut talo rapattiin ja maalattiin. Talo on yksi Hämeenlinnan kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista. 

==== Lähteet  ====

Hämeen Sanomat 4.1.1981<br>http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/120 

Viikkouutiset 4.1.2008 / Inka-Maria Laitila

Kaupunki kuvissa III. Hämeenlinna 2011<br>[[Raatihuoneenkatu|Raatihuoneenkatu]] 

&nbsp; 

&nbsp; 

[[Category:Hämeenlinna]] [[Category:Muut_rakennukset]][[Category:Häme-Wiki]]