Lähdekoodi sivulle Larin-Kyösti

[[Image:Larin Kyostin kotitalo.jpg|thumb|right|300px|Larin-Kyöstin kotitalo Kaupunkipuisto Parkissa]]Larin-Kyösti, oikelta nimeltään Karl Gustaf Larsson (5.6.1873 [[Hämeenlinna|Hämeenlinna]] – 2.12.1948 Helsinki) oli hämeenlinnalaisen ravintoloitsijan Gustaf Israel ja Josefina Wilhelmina Larssonin poika. Vanhemmat olivat muuttaneet Hämeenlinnaan Ruotsista. Larin-Kyöstin nuoruusvuosien dramaattisin tapahtuma oli isän itsemurha. Gustaf Larsson päätyi itsemurhaan taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi vuonna 1884. 

== Kouluajat  ==

Larin-Kyösti kävi suomenkielistä [[Hämeenlinnan lyseon lukio|Hämeenlinnan lyseota]], josta hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1895. Yhdeksänvuotiaana Larin-Kyösti karkoitettiin koulusta hänen tapeltuaan ystävineen toisen nuorisojoukon kanssa Hämeenlinnan Tähtipuistossa, joka nykyisin tunnetaan [[Sibeliuksenpuisto|Sibeliuksenpuistona]]. Larin-Kyösti vietti tämän karkotusajan [[Tuulos|Tuuloksessa]]&nbsp;[[Pohjoisten kartano|Pohjoisten kartanossa]]. Hän vietti karkotuslomiaan myös [[Lammi|Lammilla]] äitinsä sukulaisten talossa.&nbsp;Koulun kulttuuripiiri ja mm. [[Eino Leino|Eino Leinon]] ystävyys vahvistivat Larin-Kyöstin kielellistä lahjakkuutta ja ohjasivat kirjalliselle elämänuralle. Ylioppilaaksi tultuaan Larin-Kyösti opiskeli yliopistossa jonkin aikaa venäjää, mutta pian hän paneutui kirjoittamiseen. 

== Tuotanto  ==

Ruotsinkielisen kodin pojasta tuli merkittävä suomenkielisen runon taitaja. Larin-Kyöstin ensimmäinen kokoelma ''Tän pojan kevätrallatuksi'' ilmestyi 1897. Larin-Kyösti oli tuottelias ja monipuolinen kirjoittaja: hän kirjoitti runoja, romaaneja, kertomuksia, näytelmiä sekä suomensi kirjallisuutta.&nbsp;Larin-Kyösti käsittelee Hämeenlinnaa ja hämeenlinnanlaisia useissa runoissaan ja muistelmateoksissaan. 

== Larin-Kyösti nyky-Hämeenlinnassa  ==

Mikko Hovin veistämä [[Larin-Kyöstin patsas]] on Toripuistossa. Larin-Kyöstin katu on [[Kauriala|Kaurialan]] kaupunginosassa. Syntymäkoti on&nbsp;siirretty [[Kaupunginpuisto|Kaupunginpuistoon]].&nbsp;Larin-Kyösti syntyi Parkin puutarhurin mökissä puiston portin vieressä.&nbsp;Paikalla&nbsp;on myös&nbsp;muistokivi ja siinä [[Larin-Kyöstin syntymäkodin sija|Aukusti Veuron reliefi (1949)]].&nbsp;Hautapaadessa [[Ahvenisto|Ahvenistolla]] on Urho Heinäsen reliefi (1958). [[Larin-Kyöstin seura ry|Larin-Kyöstin seura]] on toiminut Hämeenlinnassa vuodesta 1952. 

Kai Kyösti Kaukovalta on kirjoittanut [[Hämeenlinnan kaupungin teatteri|Hämeenlinnan Kaupungin Teatterille]] vuonna 1992 ensi-iltansa saaneen näytelmän ''Kulkijan laulut''. Näytelmä kuvaa Larin-Kyöstin tuotteliainta kautta vuosisadan vaihteesta ensimmäiseen maailmansotaan asti. 

== Lähteet  ==

*Hämeenlinnalaisia 1639-1989. Hämeenlinna 350 vuotta. Hämeenlinnan kaupunki&nbsp;1989.

[[Category:Kirjailijat|Larin-Kyösti]] [[Category:Hämeenlinnalaisia|Larin-Kyösti]]