Lähdekoodi sivulle Museo-Eerola

Museo-Eerolan taloon [[Sydänmaa|Sydänmaalla]] [[Tuulos|Tuuloksessa]] perustettiin kotiseutumuseo jo vuonna 1926. Museossa on talonpoikaisesineistön lisäksi&nbsp;Tuulokselle ominaista [[Syrjäntaan_puusepänteollisuus|ajokaluteollisuutta]]. Hirsinen päärakennus on 1850-luvulta ja jyväaitta vuodelta 1754. 

<widget type="googlemap">
<marker lat="61.10886" lon="24.89450">Museo-Eerola</marker>
</widget>&nbsp; 

==== <br>Kärryt ja reet  ====

Tuuloksen ajokaluteollisuus alkoi jo 1840-luvulla. [[Pohjoinen|Pohjoisten kylästä]] tuli&nbsp;ajokaluseppien keskittymä; siellä ensimmäisiä seppiä olivat Vihtori Helander, Heikki Johannes Helander ja&nbsp;Kustaa Hammar. Vanhimpia ajokalujen rakentajia Pohjoisissa&nbsp;oli Taavetti Sipilä.&nbsp;Muita olivat: Antti Häppölä, Kustaa Lindberg ja hänen veljensä Israel Lindberg. Tunnettuja tekijöitä olivat myös veljekset Eerik, Janne ja Aleksanteri [[Syrjäntaan Häppölä|Häppölä]] sekä&nbsp;Juho ja tämän poika Konsta Rekola [[Syrjäntaka|Syrjäntaan]] kylässä.&nbsp;Lakkolan kylässä työskenteli jonkin aikaa seppä Gröndahl. [[Sairiala|Sairialassa]] rekiä teki Israel Vilander, [[Juttila|Juttilassa]] kyläseppä Stålhammar. 

Tuuloslaiset puusepät ja&nbsp;sepät&nbsp;tekivät etupäässä maataloustyökaluja yms., mutta kun ajokalujen kysyntä lisääntyi, yhä useammat ryhtyivät tekemään niitä. Seppien määrä lisääntyi Tuuloksessa, ja perinteisestä käsityöstä alkoi muodostua käsityöteollisuutta. Ajokaluteollisuuden kukoistuskausi oli&nbsp;vuosina 1921-1921, jolloin Tuuloksen 24 pajassa tehtiin vuosittain&nbsp;lähes 4000 rekeä&nbsp;ja 1500 kärryä. Malleja oli toistakymmentä. Vanhimpia rekiä olivat hylkeennahkareki ja ns. komiskareki. 

Kärryissä ja rekiajoneuvoissa tarvittiin myös rautaa.&nbsp;Sitä tuotiin alkuaikoina&nbsp;Padasjoen rautaruukista paksuina kankina, joista taottiin pienimmätkin osat.&nbsp;Ajokaluseppinä toimivat Kustaa Hammar, Fridolf Hammaren ja Yrjö Hymander. Vanhin tunnettu ajokalumaalari oli Juho Hikkeström, ja vanhimpana toppaajana mainitaan Kustaa Veurlander. 

Tuuloksessa oli myös ajokaluliikkeitä; mm. vuonna 1887 perustettu&nbsp;K.J. Tuomisen liike, [[Syrjäntaan puusepänteollisuus|Maurits Koskisen]] sekä Salosen ja Mäkelän seppien ajokaluliikkeet. 

==== Aukioloajat  ====

Elokuussa su 12-16 ja sopimuksesta.<br>Yhteystiedot 

jaakko.sorsa luukku.com 

==== Lähteet  ====

Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003 

Tapahtumia. Lammi. Tuulos. Koonnut Uljas Kiuru 2005<br>

Kauppila, Lauri: Tuuloksen ajokaluteollisuus. Hämeenlinna 2009 

[[Category:Tuulos]] [[Category:Museot]][[Category:Häme-Wiki]]