Lähdekoodi sivulle Saari-Kaukola

Saari-Kaukola on kyläalue [[Tammela|Tammelassa]]. Saari-Kaukolan kyläalueelta matkaa Tammelan kirkonkylälle on noin 8 km ja [[Forssa|Forssaan]] noin 15 km. <br>

<widget type="googlemap">
<marker lat="60.787544" lon="23.82813">Saari</marker>
<marker lat="60.774275" lon="23.817472">Kaukola</marker>
</widget>&nbsp; 

==== Kylät ====

Saaren kylän maisema on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Kirkolle johtavan koivujen reunustaman tien varsilta avautuu kaunis viljelymaisema, ja Saarensalmen kohdalla on kaunis virtakapeikko. Saarensalmen teräsbetonisilta on rakennettu vuonna 1923 rakennusliike Oy Granitin suunnitelman mukaan. Silta on Hämeessä ainutlaatuinen yläpuolisilla tukikaarilla varustettu kaarisilta. Seikkolinnanmäen rannassa on 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa rakennettu huvila.&nbsp; 

Saarensalmen virran&nbsp;toisella puolen alkaa 1932 perustettu [[Saaren kansanpuisto|Saaren kansanpuisto]]. Puistossa sijaitseva [[Lounais-Hämeen Pirtti|Lounais-Hämeen Pirtti]] on rakennettu vuosina 1946–1948 arkkitehti Veikko Kyanderin piirustusten mukaan. Hirsipintaisessa rakennuksessa on ravintola, vanhaa talonpoikaisesineistöä ja hakkapeliittakellari. Puistoon rakennettiin ulkoilmateatteri Veikko Kyanderin suunnitelmien mukaan, johon liittyen siirrettiin vuonna 1933 Turpoon myllyltä vanha myllärin tupa.<br>

Kaukolanharju on ollut suosittu näköalapaikka jo 1800-luvun jälkipuolelta. Muun muassa taidemaalari Albert Edelfelt on ikuistanut harjun näkymiä 1880-luvulla. Kaksikymmentäyksi metriä korkea puinen näkötorni on rakennettu vuonna 1926 rakennusmestari A. Nummen piirustusten mukaan. Tornista avautuu näkymät luonnonkauniille Kaukolanharjulle sekä<br>Pyhäjärvelle ja Kuivajärvelle.&nbsp;Näkötornista avautuva näköala on valittu yhdeksi Suomen kauneimmista maisemista. Kansanpuiston alueelta löytyy polkuverkostoja ja nuotiopaikkoja sekä kaunis uimaranta. 

Pyhäjärven rannalla sijaitseva Kaukolan kylä on asutettu viimeistään 1400-luvulla. Kylän pohjoispäässä muodostavat Yrjölän ja Jaakkolan tilojen rakennusryhmät tiiviin kokonaisuuden. Keskiajalta asuttu kylätontti on niiden kohdalla. Kylätien varrella on vanha aittarakennus. Myös Penttilän, Rekolan sekä Ali- ja Yli-Huokunan tiloilla on perinteistä rakennuskantaa. Kaukolan ja Saaren kylien yhteinen koulu rakennettiin vuonna 1914 Saaren kartanon maille.<br>

==== Saaren kartano ====

Saaren kartano on muodostettu vuonna 1559. Kartanon kaksikerroksinen päärakennus on rakennettu vuosina 1805–1820. Rungoltaan hirsinen rakennus on päällystetty tiililevyin ja rapattu. Leveän frontonin koristama mansardikattoinen rakennus edustaa kustavilaista kartanoarkkitehtuuria. Pääjulkisivu on jäsennelty pilasterein. Rakennuksen viimeistely on kapteeni J.R. Lepsenin käsialaa. Päärakennusta ympäröi englantilaistyylinen puisto, joka ulottuu rantaan. Rannassa on uusklassillinen huvimaja. Päärakennuksen<br>toisella puolen on puistokujan päässä vanha viljamakasiini kellotorneineen vuodelta 1790. Päärakennuksen lähellä on myös vanha aitta.

Talouspihan ympärillä on ilmeisesti 1700-luvun lopulla rakennettu rapattu asuinrakennus, joka on päärakennuksen tavoin taitekattoinen. Kaksikerroksinen konttorirakennus on 1920-luvulta. Talouspihaan kuuluvat lisäksi tiiliset navetta- ja tallirakennukset.Jalopuiden reunustaman tulotien varrella on 1920-luvulla rakennettu Fabritiuksen huvila.

Kankaisten ratsutila on yhdistetty Saaren kartanoon vuonna 1793. Perimätiedon mukaan Kankaisten päärakennus on Saaren kartanon vanha, 1700-luvun alussa rakennettu päärakennus. Pitkänurkkaiseksi salvostettua rakennusta on myöhemmin&nbsp;muutettu. Rakennusta kattaa aumakatto. Kankaisten pihan talousrakennuksia ovat vanhat aitta- ja riihirakennukset.<br>

==== Lähteet ====

Rakennettu Häme. Hämeen Liitto. Hämeenlinna 2003. ISBN 951-682-717-9

&nbsp; 

[[Category:Tammela]] [[Category:Kylät_ja_asuinalueet]]