Lähdekoodi sivulle K. V. Hurmerinta

'''<br>Kaarlo Viktor Hurmerinta''',&nbsp;(v:een 1894 Henriksson), syntyi muonamiehen poikana&nbsp;Hattulassa 11. 2. 1870 ja kuoli Helsingissä [[Image:K V Hurmerinta.jpg|thumb|right|120x176px|Rovasti K.V. Hurmerinta]]20.11.1941. Hän suoritti ylioppilastutkinnon Hämeenlinnan silloisessa lyseossa vuonna 1890.ja valmistui Helsingin Yliopiston teologisesta tiedekunnasta vuonna 1895. Hän&nbsp;vihittiin papiksi jo samana vuonna. <br>

Hän muutti sukunimen Hurmerinnaksi vuonna 1894, 24-vuotiaana,&nbsp; Taustana oli Fennomania: ”Siksi että tahdon taistella aatteeni puolesta henkiin ja veriin asti”<br><br>Kaarlo Viktor Hurmerinta vihittiin talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehen [[Juhana Idänpään-Heikkilä|Juhana Idänpään-Heikkilän]] nuorimman lapsen Anna Idänpään-Heikkilän kanssa 7.8.1895.<br>

&nbsp; 

==== Pappi  ====

Nuorena pappina Hurmerinta palveli Tammelassa, Janakkalassa sekä Pirkkalassa ja nimitettiin Humppilan Kirkkoherraksi 1901. K.V.Hurmerinta valittiin 1.9.1908 Sörnäisten suomalaisen seurakunnan kappalaiseksi.&nbsp;Kallion kirkon kirkkoherran virkaan hänet valittiin 9.5.1920. Rovastin arvonimi myönnettiin Hurmerinnalle 1924. Rovasti Hurmerinta toimi myös eestiläisen seurakunnan – Pyhän Paavalin seurakunnan vt. kirkkoherrana <br>

<br>

==== Vaikuttaja ja raittiusmies  ====

Kallion yhteiskoulua perustettaessa Hurmerinta toimi johtokunnan puheenjohtajan useamman vuoden ja oli puuhaamassa seurakunnan alueelle poikalyseota. Hän toimi myöskin opettajan kansakoulussa, Kallion yhteiskoulussa ja vankilassa.&nbsp; 

<br>

Raittiusliike ja sen johtotehtävät olivat Hurmerinnan koko elämän kattava toimintakenttä. Raittiusseura Raittiuden Ystävien perustajana ja monivuotisena puheenjohtajana on hänen panoksensa koko maanlaajuisesti mittava. Raittius-ja kansanvalistustoimintaan hän perehtyi monilla ulkomaisilla opintomatkoilla. Kotikasvatusyhdistyksen piirissä K.V.Hurmerinta uurasti myös vuosikausia johtotehtävissä. Koulupojasta asti hänen vankka kansallismielisyytensä tuli esille hänen työssään Aitosuomalaisen liiton puheenjohtajana. . <br><br>Eestin valtio osoittikin Pyhän Paavalin seurakunnan vt. kirkkoherralle kunnioitustaan mm eestiläisin kunniamerkein. Suomen valtio palkitsi K.V.Hurmerinan ansioistaan nimittämällä hänet valkoisen Ruusun ritariksi. Lisäksi hän oli useiden yhdistysten ja yhtymäin kunniapuheenjohtaja tai -jäsen.<br>

[[Category:Humppilalaisia|Hurmerinta, K.V.]]