Lähdekoodi sivulle Kaupunginpuisto

[[Image:Kaupunginpuisto Parkki.jpg|thumb|left|300px|Kuva: Virtuaalipolku.fi]]Hämeenlinnan Kaupunginpuisto eli Parkki sijaitsee [[Hämeen linna|Hämeen linnan]] pohjoispuolella, noin kilometrin päässä keskustasta. Se on osa [[Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto|kansallista kaupunkipuistoa]] ja suo[[Image:Kaupunginpuisto p ravintol R692.jpg|thumb|right|332x218px|Kuva: Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo]]situimpia ulkoilualueita kaupungissa. Pinta-alaltaan puisto on noin 18 ha ja sen alueella on noin 5,4 km rakennettua käytäväverkostoa. Puisto rajautuu idässä ja osittain myös etelässä [[Vanajavesi|Vanajaveteen]], pohjoisessa omakotitaloalueeseen. Lännessä puistoa rajaa Tampereentie ja etelässä [[Linnankasarmi|Linnankasarmin]] puistomaiseen pohjoisosaan. Kaupunginpuisto on osa [[Aulanko|Aulangon]], [[Sairio|Sairion]] rantareitin ja [[Linnanpuisto|Linnanpuiston]] muodostamaa, keskustasta alkavaa Vanajaveden ympäri kiertävää yhtenäistä ulkoilureitistöä. 

<br><widget type="googlemap">
<marker lat="61.01111" lon="24.44999">Kaupunginpuisto</marker>
</widget>&nbsp; 

==== Historiaa  ====

Kaupunginpuiston&nbsp;alueella on&nbsp;korkea mäki, jota on kutsuttu Pyövelinmäeksi. Nimen alkuperän oletetaan liittyvän linnaan ja sen vankilatoimintaan. Linnassa oli pidetty vankeja sen perustamisesta lähtien, ja Pyövelinmäellä pantiin toimeen vangeille langetetut mestaukset 1500-luvulle saakka. [[Ojoisten kartano|Ojoisten kartanon]] ympäristössä oli jo 1700-luvulla laajalti peltoja ja vuonna 1756 myös Pyövelinmäen korkeimmalle kohdalle, ns. teilimäelle raivattiin pelto. Kun Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin vuosien 1777-1784 välisenä aikana linnan eteläpuolelle [[Saaristen latokartano|Saaristen kartanon]] maille, Pyövelinmäen ja vanhan kaupungin niitty- ja peltomaat olivat liian kaukana uudesta kaupungista. Siksi ne yhdistettiin vuonna 1780 Ojoisten kartanon maihin. 

Ojoisten sotilasvirkatalossa asunut kuvernööri Otto Rehbinder perusti Parkin 1800-luvun puolivälissä. Rehbinder totesi Pyövelinmäen alueen olevan kivistä, pensaikkoista ja vaikeakulkuista, joka ei&nbsp;hänen mielestään&nbsp;sopinut edes laidunmaaksi, vaikka Ojoisten kartanolla olikin lähellä niittyjä. Pyövelinmäkeä ympäröivät kuitenkin erityisen kauniit maisemat. Sen vuoksi kuvernööri oli heti aloittanut raivaukset rakennuttaakseen alueelle kävelypuiston kaupunkilaisten virkistykseksi. Rehbinder sai käyttää työvoimana linnan vankeja, joita hän käytti muidenkin puistojen rakennustöihin. 

Rehbinderin perustama puisto&nbsp;edustaa ns. englantilaista maisematyyliä mutkittelevine käytävineen, tekoraunioineen ja paviljonkeineen.&nbsp;Englantilaisten maisemapuutarhojen esikuvana olivat 1700-luvun alkupuolella italialaiset puutarha- ja puistomaisemat, joissa puuryhmien välissä oli aukioita, nurmi- ja kukkakenttiä sekä antiikin rauniota. Luonnonmukainen maisema oli ihanne, ja ajan luontoajattelun, taide- ja filosofiaterioiden mukaan haluttiin välttää symmetriaa ja keinotekoisuutta. Maisemapuutarhaidea saapui Suomeen 1790-luvulla, ja koska sen rakentaminen&nbsp;vaati paljon tilaa, sitä toteutettiin lähinnä suurissa kartanoissa. 

==== Puiston rakennukset  ====

Puistosta&nbsp;on hävinnyt alkuperäisiä rakennuksia; muun muassa vuonna 1861 rakennettu puistoravintola purettiin 1960-luvulla. Vuonna 2005 puistoon rakennettiin uusi paviljonki vanhan, vuonna 1988 palaneen paviljongin tilalle. Puistossa on viisi paviljonkia, laululava, kahvilakatos, asuinrakennus ulkorakennuksineen, huoltorakennus ja teknisiä rakennuksia. Puistossa toimii Hämeenlinnan Kesäteatteri, jonka vuoksi siellä on kiinteä katsomo, lavasteita, lipunmyyntikoppi ja huoltorakennus sosiaalitiloineen. Kaupunginpuistoon suunniteltiin vielä 1960-luvulla [[Hämeenlinnan Talomuseoalue|Talomuseoaluetta]], mutta sitä ei toteutettu. 

Puistoalueella on&nbsp;paljon kivestä tehtyjä rakenteita: tekoraunio, maihinnousulaituri rannassa, yksi iso portaikko ja useita pienempiä portaita, luonnonmukaista heinikkoa ja niittyä sekä istutettuja puita ja pensaita sekä luontaista metsikköä ja pensaikkoa. Entiset koristekasvit, kuten esimerkiksi kultasade, on jätetty kasvillisuudesta pois. Hämärässä havumetsikössä lähellä itäpuolen rantaa on kuitenkin alppiruusujen ryhmä. 

Puistosta on aikoinaan ollut esteettömät näkymät Vanajavedelle, sekä linnan ja keskustan suuntaan. Puuston kasvettua aikojen kuluessa on maisema vähitellen sulkeutunut. 

==== Muistomerkkejä  ====

Puistokomitean puutarhan vieressä on kiveen sijoitettuna Emil Vikströmin tekemä Rehbinderin muistolaatta ([http://goo.gl/maps/0Xj0 http://goo.gl/maps/0Xj0]). [[Larin-Kyösti|Larin-Kyöstin]] [[Larin-Kyöstin syntymäkodin sija|syntymäkoti]], puutarhurin mökki, on siirretty puiston portin vierestä syvemmälle&nbsp;puistoon ([http://goo.gl/pk6rr http://goo.gl/pk6rr]). Keisari Aleksanteri II vieraili Hämeenlinnassa heinäkuussa 1863 ja kävi myös Kaupunginpuistossa.&nbsp;Hän laskeutui hevosensa selästä laakealle kivelle, johon hakattiin myöhemmin tapauksen muistoksi A-kirjain ja hevosenkengän kuva ([http://goo.gl/maps/Rgds http://goo.gl/maps/Rgds]). Keisari ruokaili seurueineen Puistoravintolassa (kuva yllä) ja lähti puiston laiturista pienelle huviretkelle [[Hugo_Standertskjöld|Karlbergi]]in höyrylaiva Ilmarisella.

==== Lisätietoja  ====

[http://www.virtuaalipolku.fi/index.php?option=com_content&view=article&catid=52:luonto-ja-ympaeristoe&id=66&Itemid=74 Kaupunginpuisto Parkki] Virtuaalipolku.fi -palvelussa 

Kuuntele [http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/tiedot/192 kertomus kaupunginpuiston perustajasta] Otto Rehbinderistä Hämeenlinnan Lydiasta.<br>

[http://picasaweb.google.com/virtuaalipolku/KaupunginpuistoParkki# Lisää kuvia puistosta (Picasa)] 

http://www.hmlkesateatteri.fi/ 

http://goo.gl/MxIFw 

&nbsp; 

<br>[[Coordinates::61.011218, 24.452256| ]]

[[Category:Puistot]] [[Category:Hämeenlinna]]