Lähdekoodi sivulle Kaarlo J. Blomstedt

Rehtori, päätoimittaja ja filosofian maisteri Karl Johan (Kaarlo) Blomstedt syntyi Kurussa vuonna 1839 ja kuoli [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]] vuonna 1888. Hänen vanhempansa olivat lukkari Aron Emanuel ja Karolina Sofia Blomstedt. Ensimmäinen puoliso oli Ida Wilhelmina Lindqvist (1844-1875) ja toinen Alma Josefina Wegelius (1847-1928), Hämeenlinnan ja Vanajan kirkkoherra Berndt Wilhelm Wegeliuksen tytär.&nbsp;Ensimmäisen vaimon&nbsp;kanssa Kaarlo Blomstedtilla&nbsp;oli&nbsp;pojat Aaro Blomstedt,&nbsp;[[Yrjö Blomstedt|Yrjö Blomstedt&nbsp;]](1871-1912).&nbsp;Toisen puolison kanssa perhe kasvoi lapsilla: Alma Saimi Sylvia, Lauri Ihanne, Kaarlo Viljanti, Alli Lovisa, Iri Karolina, Arvo Emanuel ja&nbsp;[[Alli Blomstedt|Alli Augusta]]. 

==== Opettaja  ====

Kaarlo Blomstedt valmistui oppikoulun opettajaksi pääaineinaan klassiset kielet ja toimi opettajana Helsingissä eri kouluissa. Vuonna 1873 hänet nimitettiin vastaperustetun [[Hämeenlinnan lyseo|Hämeenlinnan suomalaisen Normaalilyseon]] lehtoriksi. Kun Normaalilyseo siirrettiin vuonna 1887 Helsinkiin, hän jäi Hämeenlinnaan lyseon latinan ja kreikan kielten lehtoriksi ja uuden koulun rehtoriksi. Kaarlo Blomstedtin toimesta kaupunkiin perustettiin yksityinen suomenkielinen koulu, jonka johtajaksi hän nimitti [[Lucina Hagman|Lucina Hagmanin]]. Hän kirjoitti useita, ensimmäisiä suomenkielisiä oppikirjoja oppikouluille. 

==== Sanomalehtimies&nbsp;  ====

Hämeenlinnassa luettiin puolueettomana pysyvää [[Hämäläinen (sanomalehti)|Hämäläinen]] -lehteä, mutta innokkaana suomalaisuusaatteen kannattajana Blomstedt halusi perustaa uuden, voimakkaasti suomenkielen ja suomalaisten&nbsp;oikeuksia ajavan sanomalehden. Hän hankki toimiluvan [[Hämeen Sanomat|Hämeen Sanomat]] -nimiselle lehdelle ja oli sen päätoimittajana sen ensimmäisenä ilmestymisvuonna 1879 ja toisen kerran vuonna 1883. Blomstedt oli myös mukana suomenkielisen maanviljelyslehden perustamisessa. 

==== Valtiopäivämies  ====

Kaarlo Blomstedt oli kiinnostunut yhteiskunnallisista ja valtiollisista asioista ja hän joutuikin Hämeenlinnan kaupungin&nbsp;kunnallispolitiikkaan sen&nbsp;johtopaikoille. Hän oli kaupunginvaltuustossa vuosina 1881 - 1888, valtuuston varapuheenjohtajana vuosina 1884-1885 ja sen puheenjohtajana vuosina 1885-1888. Blomstedtin ansioita oli&nbsp;erityisesti kaupungin [[Hämeenlinnan_VPK|palo]]turvallisuuden kehittäminen; hänen aloitteestaan hankittiin mm. uusia paloruiskuja ja avattiin uusia vesipisteitä. 

Vuonna 1888 hänet valittiin valtiopäivämieheksi pappissäätyyn, jonka istunnoissa hän käytti runsaasti puheenvuoroja. Hänet valittiin koulunopettajana yleiseen valistusvaliokuntaan. Puolue oli maltillinen, mutta Blomstedt kuvattiin kannanotoiltaan jyrkäksi, joskin varmaksi ja vakaaksi. Hänen pyrkimyksensä oli kuitenkin ajaa kansan etuja, sillä olihan hän itsekin lähtöisin kansan keskuudesta. Kaarlo Blomstedtin äkillinen kuolema vuonna 1888 koettiin koko kaupungissa suurena menetyksenä. 

==== Maanviljelijä  ====

Kaarlo Blomstedt vuokrasi perheineen&nbsp;[[Ojoisten kartano|Ojoisten entistä sotilasvirkataloa]] ja hoiti sen maataloutta tunnollisesti. Hän oli kiinnostunut uusista viljelymenetelmistä ja osallistui maanviljelijöiden yhteistoimintaan. Blomstedtin perheeseen kuului&nbsp;monta lasta, jotka Blomstedtin puoliso Alma kasvatti yksin miehensä äkillisen poismenon jälkeen. Myös Alma Blomstedt toimi yhteiskunnallisessa luottamustoimessa; hän oli 1900-luvun alussa Hämeenlinnan maalaiskunnan kansakoulun johtokunnan jäsen. <br>Alma Blomstedt hoiti pitkään Ojoisten kartanon maita, kunnes luovutti vuokraoikeuden pojalleen Lauri Jalakselle. Laurin jälkeen tilaa hoiti agronomi, maataloustarkastaja&nbsp;Arvo Jalas. 

==== Kuuluisia jälkeläisiä  ====

Kaarlo Blomstedtin lapsista kasvoi kulttuuriväkeä. Vanhin poika oli Oulussa lääninsihteerinä toiminut Aaro Blomstedt (1868 - 1920), joka otti&nbsp;ensimmäisenä käyttöön&nbsp;Jalas-sukunimen vuonna 1906.&nbsp;Yrjö Blomstedtin pojat,&nbsp;lahjakas, nuorena kuollut&nbsp;Pauli Blomstedt (1900 - 1935)&nbsp; ja&nbsp;Aulis&nbsp;Blomstedt&nbsp;(1906 - 1979) olivat&nbsp;tunnettuja&nbsp;arkkitehteja. Aulis&nbsp;meni naimisiin Heidi [[Jean Sibelius|Sibeliuksen]] kanssa, ja heidän poikansa oli taidemaalari Juhana Blomstedt (1937 - 2010).&nbsp;Yrjö Blomstedtin kolmas poika oli kapellimestari&nbsp;Jussi Jalas&nbsp;(1908 - 1985), joka meni naimisiin Margareta Sibeliuksen kanssa. Pauli ja Märta Blomstedtin poika oli historiantutkija ja laaja-alainen kulttuurivaikuttaja, Helsingin yliopiston professori Yrjö Blomstedt (1926 - 1994).<br>Kaarlo J. Blomstedtin poika Kaarlo Blomstedt (1880 - 1949) oli valtionarkistonhoitaja ja professori. Pojista nuorimman, maisteri, maataloustarkastaja Arvo Jalaksen (1885 - 1943) poika Jaakko Jalas (1920 - 1999) oli Helsingin yliopiston professori ja arvostettu kasvitieteilijä. Hänen poikansa on keskuskauppakamarin toimitusjohtaja, valtiotieteen tohtori Kari Jalas (1945 - ). <br />
Kaarlo ja Ida Blomstedtilla oli poikien lisäksi kaksi tytärtä. Anni Helmi Maria (s. 1867, k.1932) oli lapsista vanhin. Hän avioitui lehtori Kaarlo Jonathan Jalkasen kanssa ja asui Jyväskylässä.Ida Lyyli Elina Blomstedt (s. 1870, k.1916) avioitui pastori Heikki Verneri Vartian kanssa. He asuivat Hämeenlinnassa. 

==== Lähteet  ====

Hämeenlinnalaisia 1639 - 1989. Hämeenlinna 1989. ISBN 952-90045-2-4 

Vilkuna, Anna-Maria: Vanajan historia III. Hämeenlinna 2004. ISBN 951-95296-6-7 

http://goo.gl/kNqL6 

http://goo.gl/ewTY7 

http://goo.gl/pmjWb 

[[Category:Hämeenlinnalaisia|Blomstedt, Kaarlo J.]] [[Category:Opettajat|Blomstedt, Kaarlo J.]] [[Category:Valtiopäivämiehet|Blomstedt, Kaarlo J.]]