Hämeenlinna-Seura

Hämeenlinna-Seura toimii hämeenlinnalaisten ja kaikkien kotiseudun historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta kiinnostuneiden järjestönä. Seuran tehtävänä on edistää kotiseutua koskevan tiedon tuottamista, tallentamista ja hyödyntämistä.

Toiminta

Seura tekee nykyaikaista kotiseututyötä, mutta haluaa myös puolustaa kaikkea kulttuurihistoriallisesti tärkeää ja säilyttämisen arvoista. Nykyisyyden tärkeitä tehtäviä on tehdä kotikaupunkia tutuksi asukkaille, vaalia kaupungin historiallisia ja luonnonavoja ja osallistua kaupungin suunnitteluun. Seura tekee yhteistyötä muiden paikallisten tahojen kanssa ja pitää yhteyttä nuoreen polveen. Parhaimmillaan seurassa on ollut jäseniä 500.

Tapahtumat

Seura järjestää myös kotiseutuaiheisia retkiä ja tapahtumia, seminaareja ja muita harrastustoimintoja. Seuran järjestämät kulttuurikävelyt ovat olleet suosittuja. Kesällä 2005 oli ohjelmassa hämäläinen toriehtoo, joka järjestettiin yhdessä Hämeen Heimoliitto r.y.n kanssa. Syksyllä järjestettiin kotiseutuilta pääkirjastolla. Seura on osallistunut myös Hämeen Linnan Keskiaikamarkkinoille ja järjestänyt yhteistyössä seurakunnan kanssa kaupunkiretkiä. Seura on ollut yhteistyössä perinteisesti Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen Heimoliiton kanssa, mutta se pyrkii myös hakeutumaan yhteiseen toimintaan kotiseudun ja perinteiden hyväksi toimivien tahojen sekä asukasyhdistysten kanssa.

Vuoden hämeenlinnalainen

Seura aloitti vuoden hämeenlinnalaisen valinnan vuonna 1980. Laadituissa kriteereissä edellytettiin, että valittavan henkilön kotipaikan tuli olla Hämeenlinna ja että hän oli tehnyt kaupunkia tunnetuksi jollakin yhteiskuntaelämän alueella. Varsinaisen valinnan tekivät Hämeenlinna-seura ja Vanaja-seura yhdessä. Ensimmäiseksi vuoden hämeenlinnalaiseksi valittiin tekstiilitaiteilija Laila Karttunen. Valinta julkistetaan kaupungin perustamisen vuosipäivänä 19.1.

Julkaisut

Tärkeä osa-alue on julkaisutoiminta. Hämeenlinna-kotiseutujulkaisun ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1951. Vuonna 1973 alkaen lehden nimeksi tuli Hämeenlinna-Wanaja : kotiseutujulkaisu. Seuran merkittäviin jäseniin kuului Einar Palmunen, joka toimi sihteerinä ja puheenjohtajana kaikkiaan 27 vuotta. Kaiken kaikkiaan hän kirjoitti Hämeenlinna-Wanaja –julkaisuun 240 kirjoitusta.

Toisen julkaisusarjan, Arx Tavastican, seura sai, kun Hämeenlinnan historiallinen seura yhdistyi Hämeenlinna-Seuraan. Sarjassa julkaistaan tutkimuksellisia artikkeleita. Uusin osa Arx Tavastica 12 ilmestyi vuonna 2005. Samana vuonna seura julkaisi Seppo Myllyniemen laatiman historiikin Kotiseututyön vuosikymmenet : Hämeenlinna-Seura 1945-2005.

Kun seura täytti 19.1.2005 60 vuotta, sen kunniaksi julkaistiin kuvateos Kaupunki kuvissa I, jossa on valokuvia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Hämeenlinnasta. Vuonna 2007 ilmestyi Kaupunki kuvissa II: Valokuvia Hämeenlinnasta 1930-1960 –luvilta. Kirjojen tekstiosuuden kirjoitti Anna-Maria Vilkuna. Vuonna 2006 julkistettiin seuran vuosijuhlassa Ft Jussi Hanskan toimittama muistelmateos Residenssikadulta radioon: Alvar Andströmin muistelmia vanhasta Hämeenlinnasta sekä suomalaisesta musiikkielämästä itsenäisyyden alkuvuosikymmeniltä.

Seuran historiaa

Perustaminen

Hämeenlinna-Seuran perustamishankkeen isänä pidetään lehtori Felix Seppälää, joka harkitsi seuran perustamista ”madaltuneen henkisen tason kohottamiseksi”. Joukko arvovaltaisia hämeenlinnalaisia kokoontui kaupungin vuosipäivänä 19.1.1945 Raatihuoneelle perustamaan Hämeenlinna-Seuraa, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin pormestari Arvi Kivikari ja varapuheenjohtajaksi Matti Alanko, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. Silloin seuran takoitukseksi määriteltiin pyöreästi ”Hämeenlinnan sivistyselämän kehittäminen ja syventäminen sekä harrastuksen herättäminen Hämeenlinnaan kotipaikkana”.

Tuoreelle seuralle suunniteltiin laaja toimintakenttä. Perustavassa kokouksessa asetettiin viisi alajaostoa: valistusjaosto, taidejaosto, talousjaosto, kunnallinen jaosto ja kotiseutujaosto. Tarkoituksena oli elvyttää mm. kaupungin taide-elämää taidenäyttelyillä, teatterivierailuilla sekä sijoittamalla julkisille paikoille taideteoksia. Luentojen ja esitelmien kautta jaettaisiin tietoa tieteellisen elämän saavutuksista. Kaupungin historian vaaliminen oli oleellinen osa toimintasuunnitelmaa. Linna ja tyylikkäät makasiinirakennukset haluttiin arvoiseensa käyttöön. Matkailu ja retkeily kuuluivat myös ohjelmaan. Erityisen aktiivisesti alkuaikoina toimi taidejaosto näyttelyiden. Vuonna 1946 järjestettiin taidenäyttely, joka sai laajalti huomiota. Se antoi myös virikkeen kaupungille ostaa vuonna 1954 Aukusti Veuron ”Vasikanjuottaja” pronssipatsaan, joka sijaitsee Hämeenlinnan taidemuseon edustalla. Taidejaoston pohjalta syntyi myöhemmin Hämeenlinnan taideyhdistys. Myöhemmin seuran toiminta keskittyi kotiseututyöhön eri alueilla.

Seinälaattahanke

Yhdistys oli mukana mittavassa seinälaattahankkeessa. Kaupunginhallitus pyysi sitä merkitsemään ne talot, joissa oli syntynyt ja asunut merkittäviä henkilöitä kuten Jean Sibelius. Vuonna 1955 seura sai ostaa runoilija Larin-Kyöstin ensipainoksia yhteensä 58 kappaletta, jotka sijoitettiin kaupunginkirjastoon. Seura kiinnitti myös erityistä huomiota vanhojen rakennusten suojelemiseen ja toimi näissä asioissa pontevasti yhteistyössä Kotiseutu-, kulttuuri- ja ympäristötyöryhmän kanssa. Yhtenäisen puuempirekatukuvan menettäminen huolestutti seuraa 1960-luvulla. Kovaa kamppailua käytiin mm. Skogsterin rakennusryhmän säilyttämisestä. Onnistuneita hankkeita olivat Piparkakkutalon ja Puntilan talon säilyttäminen sekä Arvi A. Kariston talon muuttaminen virastotaloksi.

Lähteet

• Heinänen, Tuula: Kotiseututyö ei ole kaupungin kehityksen jarru. Hämeen Sanomat 18.1.2005
• Myllyniemi, Seppo: Hämenlinna-Seuran 50-vuotishistoriikki. Hämeenlinna-Wanaja: kotiseutujulkaisu 45, s. 2-5
• Myllyniemi, Seppo: Tiesitkö tämän Hämeenlinna-Seurasta?. Hämeenlinna-Wanaja: kotiseutujulkaisu 2005, 53, s. 59-60
• Palonen, Tarmo: Hämeenlinna-Seuran kuulumiset. Hämeenlinna-Wanaja: kotiseutujulkaisu 2006, 54, s. 58-59
• Palonen, Tarmo: Hämeenlinna-Seuran kuulumiset. Hämeenlinna-Wanaja: kotiseutujulkaisu 2007, 55, s. 43
• Sarjanto, Ari-Pekka: Hämeenlinna-seura täyttää 60 vuotta. Hämeenlinnan Kaupunkiuutiset 19.1.2005
• http://www.hameenlinna-seura.fi/